Kuntavaalit 2025 lähestyvät hyvää vauhtia, tätä blogia kirjoittaessa vaaleihin on reipas kuukausi. Hyvä hetki siis käydä läpi vaalilupaukseni. Tässä on kolmen kärki ja muutama hajanaisempi nosto itselle tärkeistä vaaliteemoista niitä hieman syventäen.
Kestävän kasvun Kuopio: Kuopion tulee kasvaa ja se tulee tehdä niin ympäristön, ilmaston kuin ihmisten kannalta kestävästi. Kestävän kasvun Kuopio on ollut yksi keskeisimmistä vaalilupauksistani jo useamman vaalin ajan, jokohan tällä vaalikaudella saisin niiden kanssa isomman vaihteen silmään? Kasvun, niin kaupungin talouskasvun kuin väestön, hyvinvoinnin, ympäristön ja ilmaston hyvinvoinnin ja monen muun tekijän kasvun, tulee olla kuntapolitiikan keskiössä myös tulevalla valtuustokaudella. Tämä monimuotoinen kasvu tulee kuitenkin tehdä niin ympäristön, ilmaston, kuin sosiaalisten kriteereiden ja talouden raameissa kestävästi. Rasti ei ole helppo ja valitettavan usein tässä kohtaa tuijotellaan vain talouden tunnuslukuja ja talouden raameja, unohtaen kaikki muut kestävyyden ulottuvuudet kaikkialla muualla paitsi juhlapuheissa. Itse teen töitä juuri sen kestävän kasvun eteen, oli kyseessä sitten oma maatalousyritykseni tai kaupunkimme
Maaseutu mukana. Maaseudulla eläminen palvelujen näkökulmasta tulee olla kohtuullista (koskee nimenomaan kouluja ja päiväkoteja). Maaseudun asiat laajasti ovat itselleni tärkeitä. Paitsi että itse asun ja yritän maaseudulla, toimin myös erilaisissa maaseutua lähellä olevissä yhdistyksissä ja järjestöissä ja sitä kautta sekä maaseudun ihanuus että maaseutuasumisen haasteet ovat valitettavan hyvin tiedossa. On hyvä tunnustaa se, että kaupungin talouden kannalta tärkeä talouskasvu ja sitä kautta hyvinvoinnin kasvu luodaan nykyään yhä isommissa määrin nimenomaan kaupungeissa ja muissa kasvukeskuksissa. Maaseudulla on paljon yritystoimintaa, jota on himppu vaikea harjoittaa betoniviidakossa (kuten vaikka maatalous), mutta tosiasioita tämä ei muuta mihinkään - työpaikat ja yritykset ovat yhä enenemissä määrin ruutukaava-alueella tai sen läheisyydessä. Kestävästi toteutetun kaupungistumisen edelleen edetessä maaseutu on pidettävä mukana. Kannetut veden teorian ymmärrän hyvin, mutta maaseudun elinvoiman tukemisen pitääkin lähteä juuri niistä elinvoiman lähteiden tukemisesta. Peruspalvelut tulee olla edes jollain tasolla saavutettavissa (koulut kohtuullisen matkan päässä, etäpalvelut, kohtuukuntoinen tiestö) ja myös alueiden omaa aktiivisuutta kannattaa, no, aktiivisesti tukea, oli kyseessä sitten joku keskeinen viihtyisyyttä tukeva toimi (esim näkötorni tai vastaava) tai vaikka jokin paikallistapahtuma. Ei maaseudun elinvoiman tukeminen lopulta kovin kummosia vaadi
Kestävän kaupunkisuunnittelun Kuopio. Kestävä kaupunkisuunnittelu antaa tilaa luonnolle, tukee ekologisia liikkumismuotoja missä se on väkimäärän puolesta järkevää ja on viihtyisää. Kestävä kaupunkisuunnittelu on aihe, joka tätä maaseudulla asuvaa maatalousyrittäjää kiinnostaa todella paljon sekä kuntapolitiikan puitteissa että muutenkin. Kestävä kaupunkisuunnittelu oli yksi syistä, miksi aikoinaan vihreiden mukaan lähdin. Itse tunnistan kestävän kaupunkisuunnittelun perustekijöiksi lähiluonnon kunnioittamisen ja säilyttämisen, joukkoliikennettä tukevan liikennesuunnittelun, jalankulkua ja polkupyöräilyä edistävän liikennesuunnittelun, esteettisen kauneuden, palveluiden käyttöä ajatellen riittävän tiheän rakentamisen, alueiden eriarvoistumista ehkäisevän asuntorakentamisen, esteettömyyden, viihtyisyyden, turvallisuuden sekä yleisemmin asukkaiden ja asiakkaiden viihtyisyyttä ja aktiivisuutta tukevan suunnittelun. Aika lista ja lisääkin siihen mahtuu. Meillä Kuopiossa on tehty jo paljon kestävän kaupunkisuunnittelun eteen (esim kävelykeskusta, Savilahden alueen joukkoliikenne- pyöräily- ja jalankulkuratkaisut, lähiluonnon kohtuullisen hyvä saavutettavuus ympäri kaupunkia jne. Työtäkin on vielä tehtävä, yhtenä keskeisenä asiana mielestäni on esteettömyyden edistäminen.
Tuossa siis kolmen kärki ja tässä muutama muu tärkeä asia:
Kestävä julkinen ruokailu. Julkisissa ruokahankinnoissa pitää käyttää kotimaiset tuotanto- ja kestävyyskriteerit täyttäviä elintarvikkeita, esim eläinperäisten tuotteiden tuotannon tulee täyttää meidän kotimaiselle tuotannolle asetetut tuotantovaatimukset kuten sikojen saparollisuus, tiukka salmonellavalvonta, nitraattidirektiivin noudattaminen (esim Hollanti on tästä luistellut jo useamman vuosikymmenen ajan). Kasvisruokailua tulee edistää julkisessa ruokailussa rohkeasti vanhoja ja uusia lihaa korvaavia tuotteita käyttäen. Kalan ja nimenomaan kotimaisen kestävästi tuotetun tai kalastetun kalan käyttöä tulee myös edelleen lisätä. Julkisessa ruokailussa tulee edelleen käyttää satokausiajattelua ja pyrkiä aktiivisesti ruokahävikin vähentämiseen eri keinoin.
Kulttuurin ja liikunnan edistäminen tuo hyvinvointia, terveyttä ja jokusen veroeuronkin. Tarpeetonta kulttuurin ja urheilun vastakkainasettelua ei tarvita. Julkisten liikunta- ja kulttuuripalveluiden tulee olla kohtuullisesti saavutettavissa ja saatavissa. Kanttila kannattaa laittaa kuntoon. Yhteistyötä liikunta- ja kulttuurikentällä tulee tehdä yritysten, yhdistysten, järjestöjen ja seurojen kanssa. Kirjastojen riittävästä rahoituksesta pitää pitää kiinni. Kirjastotoimessa on tehty hyvää työtä esim omatoimikirjaston kehityksen kanssa ja tätä työtä pitää jatkaa.
Liikenneturvallisuuden kehittäminen. Liikenneturvassa on meillä Kuopiossa valitettavan paljon vielä tekemistä, sekä kaupungeissa että maaseudulla. Hyviä edistystoimia on tehty onneksi, kuten liian kovaa vauhtia hidastavat rakenteet uusilla rakennetuilla alueilla (hidastustöyssyt, liikenneympyrät), keskusta-alueen 30km/h rajoitusalueet, nopeuskamerat. Työtä on vielä tehtävä, jotta autoilukulttuurin ikävät lieveilmiöt saadaan vähenemään. Kaupunkisuunnittelulla voidaan tämän asian kanssa tehdä paljon. Maaseudulla isoimpia haasteita aiheuttavat toisaalta aivan liian monen kuljettajan piittaamattomuus nopeusrajoituksia kohtaan (esim omalla kylällä Puutossalmentiellä 60km/h tuntuu olevan vain kaunis toive), toisaalta teiden heikko kunto ja talvikunnossapito aiheuttaa paljon vaaratilanteita. Kaupungin tulee ottaa voimakkaampi ote tästä asiasta ja luoda nykyistä enemmän painetta ely-keskukseen ja teidenkunnosta vastaaviin toimijoihin aina Arkadianmäkeä myöten, että tiet saadaan kuntoon.
Parempaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kuopiolla on Pohjois-Savon veturina iso rooli koko maakuntamme kehityksessä ja tätä kehitystyötä tulee tehdä entistä enemmän yli kuntarajojen. Hyvä esimerkki on yhdessä Siilinjärven kanssa tehdyt kehityssuunnitelmat. Myös muiden naapurikuntien kanssa tällaista yhteistyötä kannattaa kehittää. Kehitystyön ytimessä voisivat olla liikenteen väylät eli toisaalta vt5 sekä raiteet, sekä etelään että pohjoiseen vievät. Raideliikennettä kehittämällä on mahdollista luoda laajoja työssäkäyntialueita ympäristölle ja ilmastolle kestävällä tavalla
Tuossa muutamia keskeisiä ajatuksiani, paljon muutakin mielenkiintoista ajukopan kätköissä on, mitä haluan kauniissa kaupungissamme kehittää ja ylläpitää. Olen valmis myös ottamaan koppia hyvistä ajatuksista, oli esittäjänä sitten kuka tahansa ja antamaan tukea ideoille, jotka tukea tarvitsevat.Kuntavaalit ovat mitä mainiointa aikaa saada uusia ideoita ja ajatuksia hyvän elämän pääkaupungin kehittämiseksi entistä paremmaksi.
