Mistä se raha tulee?

Kuntavaalien alla nousee esille monia tarpeita ja asioita, jotka pitäisi tehdä paremmin. Yhtä varmasti kun me ehdokkaat lupaamme kaikkea kivaa, yhtä varmasti virkamiehet pohtivat, millä rahalla aiomme ne toteuttaa. Moni ehdokas myös muistuttaa tiukasta taloudenpidosta, turhien kulujen karsimisesta ja investointimaltista.

Kuten uutisista ja kaupungin tiedotteista tiedämme, on Kuopion taloustilanne kohtuullisella pohjalla. Velan määrä asukasta kohden on kohtuullinen ja kestää vertailun muihin saman kokoluokan kaupunkeihin. Hyvän talouden taustalla on toiminut kasvun strategia. Hakemalla tasaista kasvua eri mittareilla, olemme saaneet pidettyä kuntaverotulot hyvällä tasolla ilman, että itse veroastetta on tarvinnut nostaa kattoon. Tarkkaa taloudenpitoa se kuitenkin on vaatinut ja palveluja on jouduttu tarkastelemaan.

Tulevalla valtuustokaudella talouden suunnittelua helpottaa jonkin verran todennäköinen sote-uudistus. Kun sote-menot siirtyvät maakunnalle, kaupungin talousarviosta lähtee iso menoerä, joka on samalla ollut varsin hankala pitää aisoissa. Taloustilannetta voidaan edelleen kohentaa eri tavoin. Alla muutamia pohdintojani siitä, miten saamme rahan riittämään

Raha kasvaa puissa. Finnpulpin mahdollinen biotehdashanke toisi tullessaan kaupunkiimme ja maakuntaamme työtä ja elinvoimaa. Tehdashankkeen ympäristölupa on nyt hyvässä vaiheessa, mutta ratkottavia tilanteita varmasti tulee vielä. Hyvällä suunnittelulla ongelmat toivottavasti vältetään niin, ettei ympäristön hyvinvoinnin kanssa jouduta tekemään kohtuuttomia kompromisseja. Unohtaa ei sovi muutakaan puuhun liittyvää elinkeinoa kaupungissamme. Luontomatkailu voisi olla myös yksi kaupunkimme kasvun tekijöistä.

Rahaa tulee seinästä. Huolehditaan, että kaupunki säilyy vetovoimaisena ja yritykset haluavat tulla tänne. Pidetään keskusta-alue virkeänä, huolehditaan kaavoituksella kestävästä kaupunkikehityksestä "sopivan tiivistä riittävän väljässä", kannustetaan yrityksiä investoimaan tarjoamalla sopivia tontteja ja kehittämällä yrityspalveluja yhdessä yrittäjä- ja elinkeinojärjestöjen kanssa.

Rahaa tulee taivaalta. Ainakin lentoturisteilta. Tahko matkailun keihäänkärkenä, pidetään huolta myös muiden matkailumuotojen vetovoimaisuudesta. Parannetaan liikenneyhteyksiä Rissalan lentokentälle. Pidetään yllä kaupungin monipuolista tarjontaa niin kauppojen, kulttuurin kuin tapahtumien suhteen.

Rahaa saa pankista. Hyviä investointeja kannattaa tehdä, etenkin nyt kun korkomarkkina on vielä edullinen. Välttämättömistä ja lakivelvoitteisista investoinneista pitää tottakai huolehtia, mutta tehdään myös tarvittavat elinvoimaa ja vetovoimaisuutta lisäävät investoinnit, kuten Savilahti ja uusi matkailukeskus.

Raha löytyy kestävästä kasvusta. Mielestäni taloudenpidon kannalta tärkein tekijä on huolehtia kestävästä ja vakaasta kasvusta. Tulevien haasteiden ehkäisemiseksi ja terveen kasvun ylläpitämiseksi tarvitsemme asukasmäärän kasvua. Jotta kaupunkimme voi edelleen kasvaa tulevaisuudessa, on meidän huolehdittava kaupunkimme vetovoimatekijöistä ja elinvoimasta. Tarvitsemme sekä sopivan syntyvyyden (johon voimme vaikuttaa mm. varhaiskasvatuksen ja kaupunkiympäristön kehittämisen ratkaisuilla) että myös positiivista muuttoliikettä. Mielestäni kaupunkimme tulisi panostaa yhä kasvavissa määrin ulkomailta tulevaan muuttoliikkeeseen (etenkin opiskelijat). Pidetään Kuopio houkuttelevana kaupunkina myös muualta tuleville, jotta he tuntevat olonsa täällä hyväksi ja haluavat jäädä rakentamaan parempaa Kuopiota meille kaikille.

Tuleva valtuustokausi tulee olemaan taloudenpidon puolesta hyvin mielenkiintoinen. Isoja muutoksia on tulossa (sote- ja maakuntauudistus), kaupungin talouden kannalta on tulossa isoja ratkaisuja (finnpulp, kaupunkirakenteen kehittäminen), kuntaliitosten tuomat haasteet ja mahdollisuudet, väestön ikääntyminen ja paljon muuta. Olen kuitenkin varma, että hyvällä suunnittelulla, tutkimukseen ja tietoon perustuvilla ratkaisuilla, yhteisellä ja kestävällä päätöksenteolla, kestävällä kaupunkisuunnittelulla ja avoimella toiminnalla pystymme pitämään kaupunkimme kasvu-uralla ja talouden kestävällä pohjalla.

Eläinystäviemme Kuopio

Onko Kuopio hyvä kaupunki eläimille? Tätä kysymystä olen pyöritellyt usempaankin otteeseen eri näkökulmista. Talouteemme kuuluu useampikin lemmikki, tilallani on tuotantoeläimiä ja metsissäni liikkuu monenlaisia villieläimiä, kuluneelta talvelta on useampi ilveshavaintokin, joten sitä kautta tässä on oma lehmä ojassa.

Lähtökohtaisesti tilanne on hyvä. Kaupungistamme löytyy hyvin eläinlääkäripalveluja ja päivystyskin toimii. Myös erilaisia muita lemmikkieläinten palvelu- ja hoitomuotoja on kohtuullisesti, kuten lemmikkihotelleja. Löytyeläinpalvelut toimivat ilmeisesti kohtuullisesti, tästä kuuluu iso kiitos vapaaehtoisväelle ja piskis ry:lle. Ulkoilualueita, jonne koirat ovat tervetulleita, löytyy ja koirapuistojakin taitaa olla muutama.

Moni asia on hyvin, mutta myös korjattavaa löytyy.

SEY ja animalia ovat nostaneet kuntavaaliteemoissaan esille valvontaeläinlääkäriresurssit ja niiden puutteen. Itse törmäsin tähän ongelmaan jokunen vuosi sitten Avin:n raportteja selatessani ja se ei valitettavasti yllättänyt. Olemme kuitenkin naudantuotannon valta-alueilla Suomessa, jonka lisäksi täällä on runsaasti harraste- ja lemmikkieläimiä. Ei siinä muutama valvontaeläinlääkäri ehdi hirveästi tehdä. Etenkin, kun raportointi- ja muut viranomaisvelvoitteet ovat hirvittävät eikä tukeviin henkilöresursseihin, kuten sihteeripalveluihin, ole varaa. Kun resurssi on huomattavan alimitoitettu, ei ongelmiin ehditä puuttua ajoissa ja tuloksena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta hirveä tilanne. Riittävä resurssi takaisi varhaisen puuttumisen ongelmiin, josta hyötyvät kaikki.

Myös tuotantoeläinlääkäriresurssia tulee tarkastella. Todennäköisesti nämä molemmat - valvontaeläinlääkäri ja tuotantoeläinlääkäritoiminta siirtyvät maakuntahallinnolle, mutta meidän kuntavaikuttajien on siitäkin huolimatta nostettava asiaa pöydälle ja varmistettava riittävä resurssi. Se on kaikkien, niin lemmikinomistajien, tuottajien kuin eläinten, etu.

Merkittävä tekijä eri eläinten kaltoinkohtelu- ja eläinsuojelurikostapauksissa on kantajien, oli sitten kyseessä tuottaja tai lemmikinomistaja, väsymys ja jaksamisen loppuminen. Tukemalla kuntien lomitusresurssia (joka siirtyy tulevaisuudessa maakuntiin, toim.huom.), tarjoamalla vähävaraisillekin tukea eläinten hoitoon ja yleensä eri tavoin auttamalla eläinten väliaikaisen hoidon tarpeessa, voimme välttää sekä eläinten pahoinvointia että inhimillisiä tragedioita. Pahimpien tilanteiden varalle tulee varmasti myös kyseeseen lisätä sijoitus- ja sijaiskotipaikkoja lemmikkieläimille.

Onko meillä tarpeeksi koirapuistoja? Tämä asia välähti päähän, kun ajoin Hiltulanlahden uuden asuinalueen ohi. Alue on kohtuullisen tiiviisti rakennettu, joten tonteilla ei koiria varmasi uskalla pitää vapaana. Lähellä on myös paljon liikennettä. Uusia asuinalueita pohtiessa tällainen pieni asia ei ehkä heti nouse mieleen, mutta voisin kuvitella, että monella omakotitaloon muuttajalla on mukanaan lemmikki tai kaksi. Asuinalueiden kehittämisessä ja suunnitteluvaiheissa voisi tätäkin asiaa hieman pohtia. Lisäisi ainakin lemmikkienomistajien kiintoa alueita kohtaan.

Kevät ja koirankakkakeskustelut tulee - ja valitettavan todennäköisesti myös myrkkysyötit. Todella hirvittävä ja ehdottoman tuomittava toiminta, joka valitettavasti on varsin todellinen uhka monelle koiralle - ja myös villieläimille ja lapsille. Tähän ongelmaan on puututtava voimakkaammin. Voimme ehkäistä koirankakkaongelmaa viemällä pussiautomaatteja lenkkipolkujen ja kävelyteiden varsille - monin paikoin näin on ja se lisää kaikkien viihtyisyyttä. Samalla on hyvä huolehtia, että roskiksia löytyy riittävästi. On myös hyvä, jos lenkkipoluilla löytyy sen verran tilaa, että koira voi väistää vastaantulijaa. Ongelma on kuitenkin sen laatuinen, että kannustan kaikkia huolehtimaan lenkkipolkujen siisteydestä ja viihtyisyydestä omalta osaltaan ja ilmoittamaan jos havaitsee myrkkysyöttejä. Kaikkien näiden suoraan sanottuna sairaiden myrkynlevittäjien pään sisälle emme voi mennä, mutta valistusta pitää tehdä siitä huolimatta. Myrkkysyötit ei ole mikään ratkaisu, ne eivät kuulu lenkkipolkujen varteen eikä oikeastaan minnekään. Pahinta on, että sen myrkkysyötin voi ihan yhtä hyvin syödä joku villieläin tai lapsi. Ei myrkkysyöttejä!

Kuopiossa on eläinystäviemme kohtuullisen hyvä olla, mutta korjattavaa löytyy. Taloudelliset kysymykset ovat yllättäen ne kaikkein tärkeimmät ja jos kaupunkimme budjetti sen vain sallii, voisimme suunnata muutaman euron eläimillekin. Uusia menetelmiä ja toimintatapoja näiden tilanteiden ratkaisemiseen kannattaa myös pohtia ja tässä kaupungin kannattaa varmasti tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Onko jokin sellainen asia, joka ei eläinystäviemme kannalta ole hyvin Kuopiossa ja johon mielestäsi pitäisi puuttua? Onko jotain, mitä eläinystävämme kaipaavat Kuopioon? Laita viestiä, vinkkaa tai nykäise hihasta- katsotaan mitä saadaan aikaan.

Vaalilupaukset: kova kolmikko

YLE:n vaalikoneessa kysyttiin ehdokkaan kolmea keskeisintä vaalilupausta. Oma vaaliteemojen pohtiminen ja työstäminen alkoi jo varhain kesällä 2016. Traktorin pukilla oli aikaa pohtia asioita, samalla Timo Soinin "Peruspomo"-äänikirjaa kuunnellen. Korvan taakse tarttui tiukasti Timon ajatelma: "Jos idea on hyvä, toimii vähän heikompikin kampanja". Osapuilleen noin se meni. Mielestäni se tarkoittaa sitä, että ehdokkaan arvomaailman ja siitä kumpuavien tavoitteiden, lupausten ja toiminnan tulee olla kestäviä, pohdittuja ja ehdokkaalle totta ja sellaisia, joiden eteen todella on valmis tekemään töitä. Useita tunteja ja päiviä menikin rattoisasti Kuopion asioita pohdiskellen.

Vaalilupaukseni pyörivät arvojeni ja tärkeiksi kokemien asioiden ympärillä. Itselle tärkeitä arvoja ovat kestävä kehitys, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, sivistys ja viisauden ja tiedon vaalinta, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen,ympäristön suojelu, elinkeinon ja yrittämisen vapaus ja mielipiteen ja uskonnon vapaus.

Näistä arvoista nousi kolme tärkeintä kuntavaalilupaustani:

1) Kestävät hankinnat sekä reilu ja toimiva kilpailutus

2) Yksinäisyyden, syrjäytymisen ja köyhyyden torjunta

3) Hyvät koulutus- ja työelämämahdollisuudet virkeässä kaupungissamme

Kestävät hankinnat sekä reilu ja toimiva kilpailutus kumpuaa omasta yrittäjä- ja tuottajataustasta. Mielestäni on kestämätöntä, jos teemme julkiset hankinnat vain yhden tekijän, hinnan, perusteella. Me vaadimme itseltämme ja omalta tuotannoltamme, oli kyseessä sitten vaikka elintarviketuotantoa tai vaatetuotanto, korkeita tuotanto-arvoja ja reilua toimintaa. Harmaata taloutta emme siedä, työntekijästä on pidettävä huolta ja toiminnan on oltava kestävällä pohjalla niin ympäristön, yhteiskunnan kuin talouden kannalta. On outoa, etteivät nämä arvot näy julkisissa hankinnoissamme. Valtuutettuna lupaan ajaa parempia hankinnan kriteereitä ja hankinnan laatua.

Reilulla ja toimivalla kilpailutuksella taataan, että hankinnat ovat kilpailukykyistä eikä kunnan talous mene kuralle. Reilu, avoin ja toimiva kilpailutus takaa kaikille tarjoajille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen ja kehittää tuotantoaan. Hyvä veli-sopimuksia ei tarvita enää lisää. Suomessa on toteutettu jo monenlaisia hankkeita ja toimintaohjeita, joilla kunnissa saadaan tehtyä kestäviä hankintoja kuntataloutta rasittamatta, samalla uusia elinkeinon mahdollisuuksia luoden

Yksinäisyyden, syrjäytymisen, eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunta ovat meidän aikamme Suomen tärkeimpiä tehtäviä. Syrjäytyminen, kuulumattomuuden tunne, yksinäisyys, toivottomuus, eriarvoisuus ja näköalattomuus ovat aikamme suuria murheita. Yhtä ainutta ratkaisua ei ole, vaan tarvitsemme uutteraa panostusta monella suunnalla. Meillä Kuopiossa nuorisotakuu on esimerkki toimivasta työkalusta. Näitä tarvitaan lisää ja ideoita otetaan vastaan. Eri tahojen yhteistyö on tärkeää.

Köyhyyden torjunta on tärkeässä roolissa yksinäisyyttä ja syrjäytymistä torjuessa. Matti kukkarossa ja nälkä vatsassa passivoi ja turruttaa. Kunta voi tehdä yllättävän paljon köyhyyden torjunnassa: edullinen asuntotuotanto, toimiva ja edullinen joukkoliikenne, ihmisarvoa kunnioittavat te-palvelut, palvelusetelit, auttavien yhteisöjen toiminnan tukeminen ja uusien työpaikkojen ja yritysmahdollisuuksien luominen. Palaan myöhemmin tässä blogissani tähän lupaukseen lähemmin.

Kolmas lupaukseni on hyvät koulutus- ja työelämämahdollisuudet virkeässä kaupungissamme. Tämäkin aihe on laaja ja linkittyy osin kahteen aiempaan lupaukseeni. Hyvät koulutusmahdollisuudet pitää sisällään toimivan peruskouluverkoston ja terveet koulut, korkealaatuisen toisen asteen koulutuksen, korkealaatuisen korkeakoulutuksen, työelämän ja oppilaitosten välisen hyvän yhteistyön ja eri oppilaitosten nykyistä laajemman yhteistyön. Hyvät työelämämahdollisuudet pitää sisällää yrittäjäystävällisen ilmapiirin, toimivat yrittäjä- ja työelämäpalvelut, toimivat liikenne-, joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet, toimivat verkkoyhteydet, hyvän yhteistyön oppilaitosten kanssa ja ylipäätään innovoivaan, uusia tuotteita ja palveluita tuottavaan ja toisaalta vanhoja elinkeinoja kehittävään yrityskulttuuriin. Virkeä kaupunki - meidän kaupunki - on turvallinen, syrjimätön ja ystävällinen, rikkaan ja laajan kulttuuritarjonnan omaava, hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoava, ympäristöstään ja luonnostaan huolehtiva, hyvät urheilu- ja liikuntamahdollisuudet tarjoava Kallaveden kaupunki. Virkeä kaupunki on meidän Kuopio.

Muut vaalilupaukseni, joita löytyy mm. facebook-sivuiltani, pohjaavat hyvin pitkälti arvoihini ja noihin kolmeen isoon vaalilupaukseen. Joukkoon mahtuu isompia ja vähän pienempiäkin lupauksia. Yhtä kaikki, kaikki lupaukseni ovat minulle tärkeitä. Voi olla, että kaikkia lupauksiani en saa toteutettua. Aion kuitenkin totta vieköön yrittää, sen verran rakkaita ja tärkeitä lupaukseni minulle ovat. Meidän kaupunkimme on sen arvoinen. Teidän luottamuksenne on sen arvoinen

Yhdessä teemme kestävän kasvun Kuopion. Päätös on sinun

Simo Räty, kuntavaaliehdokas, Vihreät, ehdokasnumero 267