Kestävän kasvun Kuopio

Vaalisloganini näissä kuntavaaleissa on kestävän kasvun Kuopio. Se tiivistää mielestäni hyvin kärkiteemani, tavoitteeni tulevalle kaudelle ja näkemykseni siitä, miten Kuopiosta tehdään vielä parempi.

Kestävyys syntyy monesta tekijästä. Jokaiselle kuopiolaiselle ja Kuopioon tulevalle tulee antaa mahdollisuus menestyä ja pärjätä täällä. Ketään ei jätetä yksin. Kestävä Kuopio on yhdenvertainen, syrjimätön ja avoin.

Kestävyys syntyy siitä, että pidämme huolta yhteisestä luonnostamme ja ympäristöstämme - se on lainassa lapsiltamme. Suuria hankkeita suunnitellessa tulee huomioida ympäristöarvot ja pyrkiä parhaan taidon mukaan välttämään niiden pilaaminen. Kannustetaan kaupungin eri toimijoita, julkisia toimijoita ja yrityksiä toimimaan vastuullisesti parasta mahdollista tietoa käyttäen.

Kestävyys syntyy siitä, että huolehdimme lapsistamme ja vanhuksista. Huolehditaan varhaiskasvatuksen laadusta, hyvistä kouluista, vanhustenhoivasta- ja palveluista. Ei enää homekouluja, ei enää nälkäisiä tai huonosti hoidettuja vanhuksia.

Kestävyys syntyy kaupungin jokapäiväisistä valinnoista. Valitaan julkisiin keittiöihimme kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa. Käytetään reilun kaupan-, joutsenlippu-, avainlippu-, ja sirkkalehtituotteita. Ne kestävät tarkkailun. Lisätään luomun ja lähiruoan käyttöä sekä sesonkiruoan käyttöä.

Kasvu syntyy kaupungista ja maaseudulta. Jos haluamme pitää kaupungin talouden hyvällä kurssilla, tarvitsemme kasvua. Tulevalle kaudelle tulee pohtia tarkkaan kasvun kärjet ja laittaa erityishuomiota niihin. Tämä tulee tehdä yhdessä elinkeinoelämän, opetuksen ja yritysten kanssa.

Kasvua ei synny ilman yrityksiä. Huolehditaan hyvästä ilmapiiristä, kehitetään yhden luukun yrityspalveluita, sujuvoitetaan lupa- ja tonttimenetelmiä, kannustetaan yrittäjyyteen niin kaupungissa kuin maaseudulla, kehitetään opetuksen ja yritysmaailman yhteistoimintaa ja kannustetaan yrityksiä tehokkaaseen t&k-toimintaan ja innovaatioiden kehittämiseen.

Kasvua varten tarvitsemme toimivan kaupunkirakenteen ja sujuvan liikenteen. Kehitetään ruutukaava-aluetta, parannetaan pyörällä liikkumisen mahdollisuuksia, kehitetään joukkoliikennettä ja lähdetään rohkeasti mukaan kokeilemaan uusia liikkumisen muotoja. Laitetaan erityishuomio keskustan yritystoiminnan elpymiseen ja keskustan kauppa-alueen kehittämiseen.

Kasvu tarvitsee tuekseen virkeän kulttuurielämän ja terveen Kuopion. Annetaan arvo kaupunkimme monelle kulttuuriaarteelle ja uusien tuulien luojille. Kannustetaan liikkuvaan elämäntapaan, pidetään huolta harrastusmahdollisuuksista ja huomioidaan mahdollisuuksia mukaan toki huippu-urheilumme.

Yhdessä teemme kestävän kasvun Kuopion. Päätös on sinun

Simo Räty, vihreiden kuntavaaliehdokas, numero 267, Kuopio

Syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjunta Kuopiossa (7.4.2017)

Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani on syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjunta. Harmillisesti, ehdin avaamaan tätä teemaa vasta nyt, aivan äänestyspäivän kynnyksellä. Palaan tähän teemaan varmasti vaalien jälkeen, mutta avaan joitakin avainkohtia tässä ja nyt.

Jari Sarasvuo tiivisti syrjäytymisen kauheaksi sielun syöväksi, joka vie kyvyn toimia ja tahdon toivoa. Karmea olotila, jossa ihminen kokee, ettei hänellä ole paikkaa tässä yhteisessä tarinassamme. Moni ansioitunut tutkija, kuten hyvinvointitutkija Juho Saari ja köyhyystutkija Maria Ohisalo, on ansiokkaasti avannut syrjäytymistä, mitä se tarkoittaa ja mikä sitä aiheuttaa ja miten sitä pitää ehkäistä ja torjua. Minulla ei riitä taito avata syrjäytymistä heidän tavoin, joten tyydyn Jarin mainioon tiivistykseen. Syrjäytymiseen liittyviä asioita ovat voimakas irtautuminen yhteiskunnasta ja sen rakenteista, työ- ja opiskelumaailman ulkopuolelle jäämistä, päämäärättömyys, tulevaisuudenuskon menettäminen, yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle jääminen, väliinputoaminen. Syrjäytymiseen voi liittyä myös asunnottomuutta, yksinäisyyttä, köyhyyttä, työttömyyttä, opiskelupaikkaa vaille jääminen, päihteiden väärinkäyttöä, sairastelua tai mielen sairauksia.

Miten voimme ehkäistä syrjäytymistä? Yhtä ainoaa työkalua ei ole, vaan tarvitaan koko paletti ja monen eri sektorin yhteistoimintaa. Lähtökohtana tulisi olla, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat helposti kaikkien saatavilla. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla riittävästi terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja oppilaanohjaajia. Sote-muutos toivon mukaan tuo sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin kaikkien saataville, erityisesti nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava. Opiskelumahdollisuuksista pitää pitää huolta - toimiva ammattikoulu, lukio, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Maksuton koulutus ja riittävä opiskelun tuki on tärkeää. Opiskelua tukevat palvelut - asunnot ja liikkuminen - tulee rakentaa siten, että niitä on riittävästi saatavilla, ne ovat helposti saavutettavissa ja ne ovat hinnaltaan kohtuulliset.

Työelämä on rajussa muutoksessa ja työttömyyden uhka totta monelle. Kunnan tulee huolehtia virkeästä elinkeinoelämästä, joka luo työpaikkoja ja toimeliaisuutta. Hyvät ja toimivat työnvälityspalvelut ja niitä tukevat toiminnot, kuten työnohjauspalvelut, ovat tärkeitä. Mahdollisen työttömyyden varalta pitää olla saatavilla erilaisia tukitoimia, ei pelkästään työttömyystukea. Toimivat liikenneyhteydet mahdollistavat työn hakemisen pidemmän matkan päästä.

Kunnan asuntopolitiikan tulee olla sellaista, että asuntoja on saatavilla, että on erilaisia asuntoja- ja asumismuotoja, että asuntojen hinnat ovat maltilliset ja että asuntoalueet ovat hyvien liikenneyhteyksien varassa. Ghettoutumista ja sosiaalisesti eriyttävää asuntopolitiikkaa ei tule harrastaa - mitä ei onneksi meillä ole tapahtunutkaan.

Päihdehuoltoon tulee kiinnittää enemmän huomiota meillä Kuopiossa. Viime vuonna asunnottomien yössä kyselin, millainen on Kuopiolainen asunnoton ja vastaus oli, että yleensä keski-ikäinen alkoholisoitunut mies. Jo tästä näkökulmasta päihdehuoltoon pitää kiinnittää enemmän huomiota. Tässä tulee tehdä hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Ongelmaan pitää pureutua voimakkaammin jo ennen kuin mopo karkaa käsistä. Syyllistämistä emme tarvitse, vaan tukea kohtuukäyttöön tai raittiuteen. Iso rooli on myös koulu- ja oppilaitosterveydenhuollolla ja työpaikkojen työterveyshuollolla. Alkoholismin ja päihteiden väärinkäytön ympärille rakentunut hiljaisuus pitää purkaa.

Myös yhteiskunnan muut palvelut, kuten kirjastopalvelut, museot, liikuntamahdollisuudet,ja muut harrastus- ja sivistysmahdollisuudet pitää olla kohtuullisen hyvin saavutettavissa ja saatavilla. Myös järjestöjen, kolmannen sektorin ja yksityissektorin tarjoamat harrastus- ja sivistysmahdollisuudet tulee olla kohtuullisen hyvin kaikkien saatavilla. Yhdistysten ja järjestöjen toimintaa voidaan tukea myös muuten kuin rahallisesti, esimerkiksi tarjoamalla kaupungin tiloja käyttöön.

Tehdään töitä esteettömyyden edistämiseksi. Parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja huomioidaan erityistarpeet. Huomioidaan myös maahanmuuttajat, jotteivat he jää yksin erilleen yhteiskunnastamme - pidetään huolta hyvästä kotouttamisesta.

Kuopio on viime vuosina laajentunut. Syrjäseuduilla asuvat voivat kokea yksin jäämistä ja palvelujen karkaamista ja tästä syntyvää syrjäytymisen tunnetta. Pidetään palvelut kaikkien saatavilla kehittämällä sähköisiä toimintatapoja. Kylien, seurojen ja yhdistysten rooli syrjäalueilla on merkittävä. Pidetään huolta virkeästä maaseudusta ja elinvoimaisista kylistä.

Köyhyyden torjunta ja vähävaraisten tukeminen linkittyy myös syrjäytymisen torjuntaan. Tuetaan hävikkiruoan jakelupisteitä ja tarjotaan edullisempia ruoka-annoksia julkisissa keittiöissä. Tuetaan vähävaraisten asuntotoimea, mahdollistetaan erilaisten palvelusetelien käyttöä ja pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Pidetään julkiset palvelut mahdollisimman edullisina ja huomioidaan muutenkin päätöksenteossa köyhät ja vähävaraiset.

Yksinäisyyden torjuntaan liittyviä asioita on aikaisemmissa kappaleissa tullut hyvin esille. Mahdollistetaan monipuoliset harrastus- ja toimintamahdollisuudet. Pidetään huolta toimivista liikenneyhteyksistä. Tuetaan yhteisöllisyyttä ja osallistavaa toimintaa.

Syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjuntaan tulee tarttua nykyistä voimakkaammin. Tarvitsemme lisää tutkimusta näiden ympäriltä myös meillä Kuopiossa ja tutkimukseen pohjautuvia korjaustoimenpiteitä. Ideologiset silmälasit tulee riisua. Syrjäytyminen, yksinäisyys ja köyhyys ei ole yksilön oma vika, jos yhteiskunta ei ole huolehtinut velvoitteistaan. Tässä blogissa olen tuonut esille joitain asioita, miten asianlaitaa voidaan korjata, mutta missään nimessä tässä ei ole kaikki. Paljon ajatuksia ja ideoita on, joilla asiaa voidaan parantaa. Jos sinulla on jotain ajatuksia asian tiimoilta, laita viestiä

Yhdessä rakennamme Kuopiosta kaupungin, jossa jokaisella on paikkansa eikä kukaan jää yksin. Kyseessä on arvovalinta.

Kestävät hankinnat, parempi ruoka

Julkiset hankinnat ja etenkin julkiset elintarvikehankinnat ja sitä kautta koulu- ja laitosruoat ovat nousseet näiden vaalien yhdeksi vetonaulaksi. Moni päättäjä lupaa lisää kotimaisia elintarvikkeita kouluihin, vanhainkoteihin ja muihin laitosruokailun varassa oleviin kohteisiin.

Tämä on hieno asia! On ollut perin kummallista, että samalla kun vaadimme kotimaiselta tuotannolta yhä kovenevia ympäristö- ja tuotantovaatimuksia, suljemme silmät täysin siltä, millaista ruokaa olemme hankkineet julkisiin ruokaloihin. Tämä on jatkunut yllättävän pitkään ja monen kuntavaalin yli. Yleisin perustelu halvan hinnan vaatimukselle on ollut hankintalaki. Tämä on sikäli outoa, että jo vanhan hankintalain aikaan monessa kunnassa on voitu nauttia muillakin kriteereillä kuin hinnalla kilpailutettua ruokaa. No, hankintalaki uudistuu ja nyt meillä pitäisi olla paremmat työkalut hankintojen tekoon.

Keskustelussa on noussut mielikuva siitä, että on vain kaksi vaihtoehtoa: halvin mahdollinen ruoka, jonka tuotanto ei kestä päivänvaloa tai kotimaisin tuotantokriteerein tuotettu ruoka, joka romuttaa kuntatalouden. Mm kokoomuksen Juhana Vartiainen ja ajatuspaja Liberan Heikki Putriainen ovat ansiokkaasti nostaneet esille sitä, että pahimmillaan tässä mennään siihen toiseen ääripäähän, jossa kotimaista ruokaa tuodaan kouluun samalla, kun koulun henkilöstöä potkitaan ulos säästösyistä. Tämä on todellinen uhka, jos kunnassa ei ole halua tai tahtotilaa kunnon kilpailutukseen. Onneksi mm ekocentria on tehnyt töitä sen eteen, että kilpailutus- ja hankintaosaaminen on kunnissa parantunut - vielä kun tämä oppi saadaan  tarttumaan meidän päättäjien päihin.

Voimme suosia kestävästi tuotettuja tuotteita ilman, että romutamme taloutta. Se onnistuu seuraavasti:

Kuntapäättäjinä lisäämme kausiruokien käyttöä keittiöissä. Ruoka on edullisinta sadonkorjuun aikana. Saamme samaan pakettiin sekä edullisen että tuoreen ruoan. Samalla tulee sivistyksellinen ote, kun konkretian kautta osoitetaan kasvukausien ja sadonkorjuun merkitys.

Kuntapäättäjinä lisäämme ns vähempiarvoisten elintarvikkeiden käyttöä. Esimerkiksi ns roskakaloista (särjet ym.) on mahdollista tehdä herkullista laitosruokaa kohtuuhinnalla, samalla rehevöitymistä torjuen. Kokeiluja tästä on tehty ja tuotokset ovat olleen kannustavia. Kakkosluokan perunat ja muut juurekset ja vihannekset ovat täysin käyttökelpoista kamaa.

Kuntapäättäjinä teemme selkeän hankintastrategian. Strategiassa tulee käydä ilmi ainakin hankintakriteerit perustellusti ja raja-arvot näille.

Kuntapäättäjinä lisäämme hankinta- ja kilpailutusosaamista hankintaorganisaatioissa. Valittuja viranhaltijoita tulee kannustaa kehittämään osaamista ja tuomaan paras mahdollinen osaamisensa kunnan käyttöön. Hankinnan teko ei saa olla pelkästään byrokraattista lomakkeen täyttöä hankintajärjestelmään.

Kuntapäättäjinä teemme yhteistyötä tavarantoimittajien ja tuottajien kanssa. Lisäämällä kilpailun avoimuutta, avaamalla hankintastrategian eri toimijoille, palastemella hankintoja ja pyrkimällä kaikille osapuolille hyviin ja sopivan kestoisiin sopimuksiin parannamme kaikkien toimijoiden kilpailukykyä. Antamalla pienemmille toimijoille mahdollisuuden osallistua kilpailutukseen tehostamme markkinoiden toimintaa sekä autamme yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään. Näin tuomme sekä säästöjä kunnan kassaan että lisävirtaa talouteen. Yhteistyön pitää olla avointa, reilua ja rehtiä. Hyväveli-sopimuksia ja suhmurointia ei tule hyväksyä, se vahingoittaa kaikkia toimijoita.

Kuntapäättäjinä kannustamme tuottajia ja toimijoita parempaan yhteistyöhön. Nykymuotoiset osuuskunnat antavat hyvän mahdollisuuden pienille toimijoille osallistua kilpailuun, keskittyä ydinosaamiseensa, kehittää toimintaansa ja edelleen rikastuttaa paikkakunnan yrityselämää.

Kuntapäättäjinä kannustamme kunnan keittiöitä käyttämään perusraaka-aineita ja tuoreita aineksia. Ruoan pitää viedä mennessään kieli, ei elämänhalua.

Kuntapäättäjinä vähennämme hävikkiä hankintaketjun eri osissa. Tämä pienentää hintalappua ja torjuu ilmastonmuutosta.

Paljon muitakin konsteja on. Tärkeää on huomata, että kyseessä ei ole mikään amerikantemppu. Kyseessä on perusasioita, jotka kunnissa osataan varmasti tehdä. Kaikki lähtee meidän kuntapäättäjien halusta, tahtotilasta ja osaamisesta. Tahtotilaa ja halua on nyt, toivottavasti se kestää vaalien yli.

Jos tulen valituksi, lupaan tehdä töitä sen eteen, että Kuopiossa tehdään kestäviä hankintoja ja kilpailutetaan osaavasti, avoimesti ja reilusti.

Yhdessä teemme kestävät hankinnat. Päätös on sinun

Simo Räty, 267