Kiitos 9.4.2017

Kiitos kaikille äänestäjilleni ja myös muille äänestäjille! Kiitos kaikille vaalityössä tukeneille, kiitos äänestäjille, kiitos tukijoille, kannustajille ja epäilijöillekin!

Vihreät saivat sekä valtakunnallisesti että myös meillä Kuopiossa varsin messevän äänimäärän. Uusia valtuutettuja Kuopion vihreisiin tuli peräti kolme kappaletta. Valitut ja varat tekivät aivan huikeat kampanjat, joista aion ottaa itse oppia tulevia vaalikoitoksia ajatellen. Yleensä ottaen kaikki ehdokkaamme tekivät mahtavan työn ja palkkio oli sen mukainen. Kiitos vaalityön tekijöille!

Politiikan sävy voi - ja pitääkin - muuttua, myös meillä Kuopiossa. Kaikkien uusien päättäjien tulee ruveta tekemään yhdessä tuumin töitä entistä paremman, kestävämmän, humaanimman ja kasvavan Kuopion puolesta. Turhia vastakkainasetteluja tulee välttää. Samassa Kuopiossa me kaikki kuopiolaiset ollaan.

Oma äänisaaliini oli kohtuullinen 87. Pudotusta edellisistä vaaleista oli jonkin verran, mikä oli odotettavissa. En ole erityisen katkera tästä. Syyt äänimäärän pudotukseen omalla kohdalla oli puolueen vaihto ja jalkatyön jääminen turhan vähälle kampanjassa. Ajankohta oli itselleni ankara, tilalla oli kiiresesonki ja muutama henkilökohtainenkin asia oli. Jotain uuttakin tottakai tuli, kuten konkreettisena tämä blogi ja opin tässä timmellyksessä myös publisherin käyttöä. Tulos oli siis kohtuullisen hyvä olosuhteisiin nähden, saa sitten nähdä tuoko paikkaneuvottelut mitään omalle kohdalle.

Jatkan tämän blogin pitämistä myös tulevaisuudessa. Otsikko saattaa muuttua, ehdotuksia otetaan vastaan. Aion jatkaa oman, mutta myös muun yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän ruodintaa ja pohdiskelua. Pyrin mahdollisimman laajakatseiseen tarkasteluun, mutta varaan oikeuden käyttää eri värisiä silmälaseja, jos siltä näyttää.

Kiitos vielä kerran kaikille ja hyvää kevään jatkoa!

Kestävän kasvun Kuopio

Vaalisloganini näissä kuntavaaleissa on kestävän kasvun Kuopio. Se tiivistää mielestäni hyvin kärkiteemani, tavoitteeni tulevalle kaudelle ja näkemykseni siitä, miten Kuopiosta tehdään vielä parempi.

Kestävyys syntyy monesta tekijästä. Jokaiselle kuopiolaiselle ja Kuopioon tulevalle tulee antaa mahdollisuus menestyä ja pärjätä täällä. Ketään ei jätetä yksin. Kestävä Kuopio on yhdenvertainen, syrjimätön ja avoin.

Kestävyys syntyy siitä, että pidämme huolta yhteisestä luonnostamme ja ympäristöstämme - se on lainassa lapsiltamme. Suuria hankkeita suunnitellessa tulee huomioida ympäristöarvot ja pyrkiä parhaan taidon mukaan välttämään niiden pilaaminen. Kannustetaan kaupungin eri toimijoita, julkisia toimijoita ja yrityksiä toimimaan vastuullisesti parasta mahdollista tietoa käyttäen.

Kestävyys syntyy siitä, että huolehdimme lapsistamme ja vanhuksista. Huolehditaan varhaiskasvatuksen laadusta, hyvistä kouluista, vanhustenhoivasta- ja palveluista. Ei enää homekouluja, ei enää nälkäisiä tai huonosti hoidettuja vanhuksia.

Kestävyys syntyy kaupungin jokapäiväisistä valinnoista. Valitaan julkisiin keittiöihimme kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa. Käytetään reilun kaupan-, joutsenlippu-, avainlippu-, ja sirkkalehtituotteita. Ne kestävät tarkkailun. Lisätään luomun ja lähiruoan käyttöä sekä sesonkiruoan käyttöä.

Kasvu syntyy kaupungista ja maaseudulta. Jos haluamme pitää kaupungin talouden hyvällä kurssilla, tarvitsemme kasvua. Tulevalle kaudelle tulee pohtia tarkkaan kasvun kärjet ja laittaa erityishuomiota niihin. Tämä tulee tehdä yhdessä elinkeinoelämän, opetuksen ja yritysten kanssa.

Kasvua ei synny ilman yrityksiä. Huolehditaan hyvästä ilmapiiristä, kehitetään yhden luukun yrityspalveluita, sujuvoitetaan lupa- ja tonttimenetelmiä, kannustetaan yrittäjyyteen niin kaupungissa kuin maaseudulla, kehitetään opetuksen ja yritysmaailman yhteistoimintaa ja kannustetaan yrityksiä tehokkaaseen t&k-toimintaan ja innovaatioiden kehittämiseen.

Kasvua varten tarvitsemme toimivan kaupunkirakenteen ja sujuvan liikenteen. Kehitetään ruutukaava-aluetta, parannetaan pyörällä liikkumisen mahdollisuuksia, kehitetään joukkoliikennettä ja lähdetään rohkeasti mukaan kokeilemaan uusia liikkumisen muotoja. Laitetaan erityishuomio keskustan yritystoiminnan elpymiseen ja keskustan kauppa-alueen kehittämiseen.

Kasvu tarvitsee tuekseen virkeän kulttuurielämän ja terveen Kuopion. Annetaan arvo kaupunkimme monelle kulttuuriaarteelle ja uusien tuulien luojille. Kannustetaan liikkuvaan elämäntapaan, pidetään huolta harrastusmahdollisuuksista ja huomioidaan mahdollisuuksia mukaan toki huippu-urheilumme.

Yhdessä teemme kestävän kasvun Kuopion. Päätös on sinun

Simo Räty, vihreiden kuntavaaliehdokas, numero 267, Kuopio

Syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjunta Kuopiossa (7.4.2017)

Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani on syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjunta. Harmillisesti, ehdin avaamaan tätä teemaa vasta nyt, aivan äänestyspäivän kynnyksellä. Palaan tähän teemaan varmasti vaalien jälkeen, mutta avaan joitakin avainkohtia tässä ja nyt.

Jari Sarasvuo tiivisti syrjäytymisen kauheaksi sielun syöväksi, joka vie kyvyn toimia ja tahdon toivoa. Karmea olotila, jossa ihminen kokee, ettei hänellä ole paikkaa tässä yhteisessä tarinassamme. Moni ansioitunut tutkija, kuten hyvinvointitutkija Juho Saari ja köyhyystutkija Maria Ohisalo, on ansiokkaasti avannut syrjäytymistä, mitä se tarkoittaa ja mikä sitä aiheuttaa ja miten sitä pitää ehkäistä ja torjua. Minulla ei riitä taito avata syrjäytymistä heidän tavoin, joten tyydyn Jarin mainioon tiivistykseen. Syrjäytymiseen liittyviä asioita ovat voimakas irtautuminen yhteiskunnasta ja sen rakenteista, työ- ja opiskelumaailman ulkopuolelle jäämistä, päämäärättömyys, tulevaisuudenuskon menettäminen, yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle jääminen, väliinputoaminen. Syrjäytymiseen voi liittyä myös asunnottomuutta, yksinäisyyttä, köyhyyttä, työttömyyttä, opiskelupaikkaa vaille jääminen, päihteiden väärinkäyttöä, sairastelua tai mielen sairauksia.

Miten voimme ehkäistä syrjäytymistä? Yhtä ainoaa työkalua ei ole, vaan tarvitaan koko paletti ja monen eri sektorin yhteistoimintaa. Lähtökohtana tulisi olla, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat helposti kaikkien saatavilla. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla riittävästi terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja oppilaanohjaajia. Sote-muutos toivon mukaan tuo sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin kaikkien saataville, erityisesti nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava. Opiskelumahdollisuuksista pitää pitää huolta - toimiva ammattikoulu, lukio, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Maksuton koulutus ja riittävä opiskelun tuki on tärkeää. Opiskelua tukevat palvelut - asunnot ja liikkuminen - tulee rakentaa siten, että niitä on riittävästi saatavilla, ne ovat helposti saavutettavissa ja ne ovat hinnaltaan kohtuulliset.

Työelämä on rajussa muutoksessa ja työttömyyden uhka totta monelle. Kunnan tulee huolehtia virkeästä elinkeinoelämästä, joka luo työpaikkoja ja toimeliaisuutta. Hyvät ja toimivat työnvälityspalvelut ja niitä tukevat toiminnot, kuten työnohjauspalvelut, ovat tärkeitä. Mahdollisen työttömyyden varalta pitää olla saatavilla erilaisia tukitoimia, ei pelkästään työttömyystukea. Toimivat liikenneyhteydet mahdollistavat työn hakemisen pidemmän matkan päästä.

Kunnan asuntopolitiikan tulee olla sellaista, että asuntoja on saatavilla, että on erilaisia asuntoja- ja asumismuotoja, että asuntojen hinnat ovat maltilliset ja että asuntoalueet ovat hyvien liikenneyhteyksien varassa. Ghettoutumista ja sosiaalisesti eriyttävää asuntopolitiikkaa ei tule harrastaa - mitä ei onneksi meillä ole tapahtunutkaan.

Päihdehuoltoon tulee kiinnittää enemmän huomiota meillä Kuopiossa. Viime vuonna asunnottomien yössä kyselin, millainen on Kuopiolainen asunnoton ja vastaus oli, että yleensä keski-ikäinen alkoholisoitunut mies. Jo tästä näkökulmasta päihdehuoltoon pitää kiinnittää enemmän huomiota. Tässä tulee tehdä hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Ongelmaan pitää pureutua voimakkaammin jo ennen kuin mopo karkaa käsistä. Syyllistämistä emme tarvitse, vaan tukea kohtuukäyttöön tai raittiuteen. Iso rooli on myös koulu- ja oppilaitosterveydenhuollolla ja työpaikkojen työterveyshuollolla. Alkoholismin ja päihteiden väärinkäytön ympärille rakentunut hiljaisuus pitää purkaa.

Myös yhteiskunnan muut palvelut, kuten kirjastopalvelut, museot, liikuntamahdollisuudet,ja muut harrastus- ja sivistysmahdollisuudet pitää olla kohtuullisen hyvin saavutettavissa ja saatavilla. Myös järjestöjen, kolmannen sektorin ja yksityissektorin tarjoamat harrastus- ja sivistysmahdollisuudet tulee olla kohtuullisen hyvin kaikkien saatavilla. Yhdistysten ja järjestöjen toimintaa voidaan tukea myös muuten kuin rahallisesti, esimerkiksi tarjoamalla kaupungin tiloja käyttöön.

Tehdään töitä esteettömyyden edistämiseksi. Parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja huomioidaan erityistarpeet. Huomioidaan myös maahanmuuttajat, jotteivat he jää yksin erilleen yhteiskunnastamme - pidetään huolta hyvästä kotouttamisesta.

Kuopio on viime vuosina laajentunut. Syrjäseuduilla asuvat voivat kokea yksin jäämistä ja palvelujen karkaamista ja tästä syntyvää syrjäytymisen tunnetta. Pidetään palvelut kaikkien saatavilla kehittämällä sähköisiä toimintatapoja. Kylien, seurojen ja yhdistysten rooli syrjäalueilla on merkittävä. Pidetään huolta virkeästä maaseudusta ja elinvoimaisista kylistä.

Köyhyyden torjunta ja vähävaraisten tukeminen linkittyy myös syrjäytymisen torjuntaan. Tuetaan hävikkiruoan jakelupisteitä ja tarjotaan edullisempia ruoka-annoksia julkisissa keittiöissä. Tuetaan vähävaraisten asuntotoimea, mahdollistetaan erilaisten palvelusetelien käyttöä ja pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Pidetään julkiset palvelut mahdollisimman edullisina ja huomioidaan muutenkin päätöksenteossa köyhät ja vähävaraiset.

Yksinäisyyden torjuntaan liittyviä asioita on aikaisemmissa kappaleissa tullut hyvin esille. Mahdollistetaan monipuoliset harrastus- ja toimintamahdollisuudet. Pidetään huolta toimivista liikenneyhteyksistä. Tuetaan yhteisöllisyyttä ja osallistavaa toimintaa.

Syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjuntaan tulee tarttua nykyistä voimakkaammin. Tarvitsemme lisää tutkimusta näiden ympäriltä myös meillä Kuopiossa ja tutkimukseen pohjautuvia korjaustoimenpiteitä. Ideologiset silmälasit tulee riisua. Syrjäytyminen, yksinäisyys ja köyhyys ei ole yksilön oma vika, jos yhteiskunta ei ole huolehtinut velvoitteistaan. Tässä blogissa olen tuonut esille joitain asioita, miten asianlaitaa voidaan korjata, mutta missään nimessä tässä ei ole kaikki. Paljon ajatuksia ja ideoita on, joilla asiaa voidaan parantaa. Jos sinulla on jotain ajatuksia asian tiimoilta, laita viestiä

Yhdessä rakennamme Kuopiosta kaupungin, jossa jokaisella on paikkansa eikä kukaan jää yksin. Kyseessä on arvovalinta.

Kestävät hankinnat, parempi ruoka

Julkiset hankinnat ja etenkin julkiset elintarvikehankinnat ja sitä kautta koulu- ja laitosruoat ovat nousseet näiden vaalien yhdeksi vetonaulaksi. Moni päättäjä lupaa lisää kotimaisia elintarvikkeita kouluihin, vanhainkoteihin ja muihin laitosruokailun varassa oleviin kohteisiin.

Tämä on hieno asia! On ollut perin kummallista, että samalla kun vaadimme kotimaiselta tuotannolta yhä kovenevia ympäristö- ja tuotantovaatimuksia, suljemme silmät täysin siltä, millaista ruokaa olemme hankkineet julkisiin ruokaloihin. Tämä on jatkunut yllättävän pitkään ja monen kuntavaalin yli. Yleisin perustelu halvan hinnan vaatimukselle on ollut hankintalaki. Tämä on sikäli outoa, että jo vanhan hankintalain aikaan monessa kunnassa on voitu nauttia muillakin kriteereillä kuin hinnalla kilpailutettua ruokaa. No, hankintalaki uudistuu ja nyt meillä pitäisi olla paremmat työkalut hankintojen tekoon.

Keskustelussa on noussut mielikuva siitä, että on vain kaksi vaihtoehtoa: halvin mahdollinen ruoka, jonka tuotanto ei kestä päivänvaloa tai kotimaisin tuotantokriteerein tuotettu ruoka, joka romuttaa kuntatalouden. Mm kokoomuksen Juhana Vartiainen ja ajatuspaja Liberan Heikki Putriainen ovat ansiokkaasti nostaneet esille sitä, että pahimmillaan tässä mennään siihen toiseen ääripäähän, jossa kotimaista ruokaa tuodaan kouluun samalla, kun koulun henkilöstöä potkitaan ulos säästösyistä. Tämä on todellinen uhka, jos kunnassa ei ole halua tai tahtotilaa kunnon kilpailutukseen. Onneksi mm ekocentria on tehnyt töitä sen eteen, että kilpailutus- ja hankintaosaaminen on kunnissa parantunut - vielä kun tämä oppi saadaan  tarttumaan meidän päättäjien päihin.

Voimme suosia kestävästi tuotettuja tuotteita ilman, että romutamme taloutta. Se onnistuu seuraavasti:

Kuntapäättäjinä lisäämme kausiruokien käyttöä keittiöissä. Ruoka on edullisinta sadonkorjuun aikana. Saamme samaan pakettiin sekä edullisen että tuoreen ruoan. Samalla tulee sivistyksellinen ote, kun konkretian kautta osoitetaan kasvukausien ja sadonkorjuun merkitys.

Kuntapäättäjinä lisäämme ns vähempiarvoisten elintarvikkeiden käyttöä. Esimerkiksi ns roskakaloista (särjet ym.) on mahdollista tehdä herkullista laitosruokaa kohtuuhinnalla, samalla rehevöitymistä torjuen. Kokeiluja tästä on tehty ja tuotokset ovat olleen kannustavia. Kakkosluokan perunat ja muut juurekset ja vihannekset ovat täysin käyttökelpoista kamaa.

Kuntapäättäjinä teemme selkeän hankintastrategian. Strategiassa tulee käydä ilmi ainakin hankintakriteerit perustellusti ja raja-arvot näille.

Kuntapäättäjinä lisäämme hankinta- ja kilpailutusosaamista hankintaorganisaatioissa. Valittuja viranhaltijoita tulee kannustaa kehittämään osaamista ja tuomaan paras mahdollinen osaamisensa kunnan käyttöön. Hankinnan teko ei saa olla pelkästään byrokraattista lomakkeen täyttöä hankintajärjestelmään.

Kuntapäättäjinä teemme yhteistyötä tavarantoimittajien ja tuottajien kanssa. Lisäämällä kilpailun avoimuutta, avaamalla hankintastrategian eri toimijoille, palastemella hankintoja ja pyrkimällä kaikille osapuolille hyviin ja sopivan kestoisiin sopimuksiin parannamme kaikkien toimijoiden kilpailukykyä. Antamalla pienemmille toimijoille mahdollisuuden osallistua kilpailutukseen tehostamme markkinoiden toimintaa sekä autamme yrityksiä kehittämään toimintaansa ja parantamaan kilpailukykyään. Näin tuomme sekä säästöjä kunnan kassaan että lisävirtaa talouteen. Yhteistyön pitää olla avointa, reilua ja rehtiä. Hyväveli-sopimuksia ja suhmurointia ei tule hyväksyä, se vahingoittaa kaikkia toimijoita.

Kuntapäättäjinä kannustamme tuottajia ja toimijoita parempaan yhteistyöhön. Nykymuotoiset osuuskunnat antavat hyvän mahdollisuuden pienille toimijoille osallistua kilpailuun, keskittyä ydinosaamiseensa, kehittää toimintaansa ja edelleen rikastuttaa paikkakunnan yrityselämää.

Kuntapäättäjinä kannustamme kunnan keittiöitä käyttämään perusraaka-aineita ja tuoreita aineksia. Ruoan pitää viedä mennessään kieli, ei elämänhalua.

Kuntapäättäjinä vähennämme hävikkiä hankintaketjun eri osissa. Tämä pienentää hintalappua ja torjuu ilmastonmuutosta.

Paljon muitakin konsteja on. Tärkeää on huomata, että kyseessä ei ole mikään amerikantemppu. Kyseessä on perusasioita, jotka kunnissa osataan varmasti tehdä. Kaikki lähtee meidän kuntapäättäjien halusta, tahtotilasta ja osaamisesta. Tahtotilaa ja halua on nyt, toivottavasti se kestää vaalien yli.

Jos tulen valituksi, lupaan tehdä töitä sen eteen, että Kuopiossa tehdään kestäviä hankintoja ja kilpailutetaan osaavasti, avoimesti ja reilusti.

Yhdessä teemme kestävät hankinnat. Päätös on sinun

Simo Räty, 267

Mistä se raha tulee?

Kuntavaalien alla nousee esille monia tarpeita ja asioita, jotka pitäisi tehdä paremmin. Yhtä varmasti kun me ehdokkaat lupaamme kaikkea kivaa, yhtä varmasti virkamiehet pohtivat, millä rahalla aiomme ne toteuttaa. Moni ehdokas myös muistuttaa tiukasta taloudenpidosta, turhien kulujen karsimisesta ja investointimaltista.

Kuten uutisista ja kaupungin tiedotteista tiedämme, on Kuopion taloustilanne kohtuullisella pohjalla. Velan määrä asukasta kohden on kohtuullinen ja kestää vertailun muihin saman kokoluokan kaupunkeihin. Hyvän talouden taustalla on toiminut kasvun strategia. Hakemalla tasaista kasvua eri mittareilla, olemme saaneet pidettyä kuntaverotulot hyvällä tasolla ilman, että itse veroastetta on tarvinnut nostaa kattoon. Tarkkaa taloudenpitoa se kuitenkin on vaatinut ja palveluja on jouduttu tarkastelemaan.

Tulevalla valtuustokaudella talouden suunnittelua helpottaa jonkin verran todennäköinen sote-uudistus. Kun sote-menot siirtyvät maakunnalle, kaupungin talousarviosta lähtee iso menoerä, joka on samalla ollut varsin hankala pitää aisoissa. Taloustilannetta voidaan edelleen kohentaa eri tavoin. Alla muutamia pohdintojani siitä, miten saamme rahan riittämään

Raha kasvaa puissa. Finnpulpin mahdollinen biotehdashanke toisi tullessaan kaupunkiimme ja maakuntaamme työtä ja elinvoimaa. Tehdashankkeen ympäristölupa on nyt hyvässä vaiheessa, mutta ratkottavia tilanteita varmasti tulee vielä. Hyvällä suunnittelulla ongelmat toivottavasti vältetään niin, ettei ympäristön hyvinvoinnin kanssa jouduta tekemään kohtuuttomia kompromisseja. Unohtaa ei sovi muutakaan puuhun liittyvää elinkeinoa kaupungissamme. Luontomatkailu voisi olla myös yksi kaupunkimme kasvun tekijöistä.

Rahaa tulee seinästä. Huolehditaan, että kaupunki säilyy vetovoimaisena ja yritykset haluavat tulla tänne. Pidetään keskusta-alue virkeänä, huolehditaan kaavoituksella kestävästä kaupunkikehityksestä "sopivan tiivistä riittävän väljässä", kannustetaan yrityksiä investoimaan tarjoamalla sopivia tontteja ja kehittämällä yrityspalveluja yhdessä yrittäjä- ja elinkeinojärjestöjen kanssa.

Rahaa tulee taivaalta. Ainakin lentoturisteilta. Tahko matkailun keihäänkärkenä, pidetään huolta myös muiden matkailumuotojen vetovoimaisuudesta. Parannetaan liikenneyhteyksiä Rissalan lentokentälle. Pidetään yllä kaupungin monipuolista tarjontaa niin kauppojen, kulttuurin kuin tapahtumien suhteen.

Rahaa saa pankista. Hyviä investointeja kannattaa tehdä, etenkin nyt kun korkomarkkina on vielä edullinen. Välttämättömistä ja lakivelvoitteisista investoinneista pitää tottakai huolehtia, mutta tehdään myös tarvittavat elinvoimaa ja vetovoimaisuutta lisäävät investoinnit, kuten Savilahti ja uusi matkailukeskus.

Raha löytyy kestävästä kasvusta. Mielestäni taloudenpidon kannalta tärkein tekijä on huolehtia kestävästä ja vakaasta kasvusta. Tulevien haasteiden ehkäisemiseksi ja terveen kasvun ylläpitämiseksi tarvitsemme asukasmäärän kasvua. Jotta kaupunkimme voi edelleen kasvaa tulevaisuudessa, on meidän huolehdittava kaupunkimme vetovoimatekijöistä ja elinvoimasta. Tarvitsemme sekä sopivan syntyvyyden (johon voimme vaikuttaa mm. varhaiskasvatuksen ja kaupunkiympäristön kehittämisen ratkaisuilla) että myös positiivista muuttoliikettä. Mielestäni kaupunkimme tulisi panostaa yhä kasvavissa määrin ulkomailta tulevaan muuttoliikkeeseen (etenkin opiskelijat). Pidetään Kuopio houkuttelevana kaupunkina myös muualta tuleville, jotta he tuntevat olonsa täällä hyväksi ja haluavat jäädä rakentamaan parempaa Kuopiota meille kaikille.

Tuleva valtuustokausi tulee olemaan taloudenpidon puolesta hyvin mielenkiintoinen. Isoja muutoksia on tulossa (sote- ja maakuntauudistus), kaupungin talouden kannalta on tulossa isoja ratkaisuja (finnpulp, kaupunkirakenteen kehittäminen), kuntaliitosten tuomat haasteet ja mahdollisuudet, väestön ikääntyminen ja paljon muuta. Olen kuitenkin varma, että hyvällä suunnittelulla, tutkimukseen ja tietoon perustuvilla ratkaisuilla, yhteisellä ja kestävällä päätöksenteolla, kestävällä kaupunkisuunnittelulla ja avoimella toiminnalla pystymme pitämään kaupunkimme kasvu-uralla ja talouden kestävällä pohjalla.

Eläinystäviemme Kuopio

Onko Kuopio hyvä kaupunki eläimille? Tätä kysymystä olen pyöritellyt usempaankin otteeseen eri näkökulmista. Talouteemme kuuluu useampikin lemmikki, tilallani on tuotantoeläimiä ja metsissäni liikkuu monenlaisia villieläimiä, kuluneelta talvelta on useampi ilveshavaintokin, joten sitä kautta tässä on oma lehmä ojassa.

Lähtökohtaisesti tilanne on hyvä. Kaupungistamme löytyy hyvin eläinlääkäripalveluja ja päivystyskin toimii. Myös erilaisia muita lemmikkieläinten palvelu- ja hoitomuotoja on kohtuullisesti, kuten lemmikkihotelleja. Löytyeläinpalvelut toimivat ilmeisesti kohtuullisesti, tästä kuuluu iso kiitos vapaaehtoisväelle ja piskis ry:lle. Ulkoilualueita, jonne koirat ovat tervetulleita, löytyy ja koirapuistojakin taitaa olla muutama.

Moni asia on hyvin, mutta myös korjattavaa löytyy.

SEY ja animalia ovat nostaneet kuntavaaliteemoissaan esille valvontaeläinlääkäriresurssit ja niiden puutteen. Itse törmäsin tähän ongelmaan jokunen vuosi sitten Avin:n raportteja selatessani ja se ei valitettavasti yllättänyt. Olemme kuitenkin naudantuotannon valta-alueilla Suomessa, jonka lisäksi täällä on runsaasti harraste- ja lemmikkieläimiä. Ei siinä muutama valvontaeläinlääkäri ehdi hirveästi tehdä. Etenkin, kun raportointi- ja muut viranomaisvelvoitteet ovat hirvittävät eikä tukeviin henkilöresursseihin, kuten sihteeripalveluihin, ole varaa. Kun resurssi on huomattavan alimitoitettu, ei ongelmiin ehditä puuttua ajoissa ja tuloksena on eläinten hyvinvoinnin ja terveyden kannalta hirveä tilanne. Riittävä resurssi takaisi varhaisen puuttumisen ongelmiin, josta hyötyvät kaikki.

Myös tuotantoeläinlääkäriresurssia tulee tarkastella. Todennäköisesti nämä molemmat - valvontaeläinlääkäri ja tuotantoeläinlääkäritoiminta siirtyvät maakuntahallinnolle, mutta meidän kuntavaikuttajien on siitäkin huolimatta nostettava asiaa pöydälle ja varmistettava riittävä resurssi. Se on kaikkien, niin lemmikinomistajien, tuottajien kuin eläinten, etu.

Merkittävä tekijä eri eläinten kaltoinkohtelu- ja eläinsuojelurikostapauksissa on kantajien, oli sitten kyseessä tuottaja tai lemmikinomistaja, väsymys ja jaksamisen loppuminen. Tukemalla kuntien lomitusresurssia (joka siirtyy tulevaisuudessa maakuntiin, toim.huom.), tarjoamalla vähävaraisillekin tukea eläinten hoitoon ja yleensä eri tavoin auttamalla eläinten väliaikaisen hoidon tarpeessa, voimme välttää sekä eläinten pahoinvointia että inhimillisiä tragedioita. Pahimpien tilanteiden varalle tulee varmasti myös kyseeseen lisätä sijoitus- ja sijaiskotipaikkoja lemmikkieläimille.

Onko meillä tarpeeksi koirapuistoja? Tämä asia välähti päähän, kun ajoin Hiltulanlahden uuden asuinalueen ohi. Alue on kohtuullisen tiiviisti rakennettu, joten tonteilla ei koiria varmasi uskalla pitää vapaana. Lähellä on myös paljon liikennettä. Uusia asuinalueita pohtiessa tällainen pieni asia ei ehkä heti nouse mieleen, mutta voisin kuvitella, että monella omakotitaloon muuttajalla on mukanaan lemmikki tai kaksi. Asuinalueiden kehittämisessä ja suunnitteluvaiheissa voisi tätäkin asiaa hieman pohtia. Lisäisi ainakin lemmikkienomistajien kiintoa alueita kohtaan.

Kevät ja koirankakkakeskustelut tulee - ja valitettavan todennäköisesti myös myrkkysyötit. Todella hirvittävä ja ehdottoman tuomittava toiminta, joka valitettavasti on varsin todellinen uhka monelle koiralle - ja myös villieläimille ja lapsille. Tähän ongelmaan on puututtava voimakkaammin. Voimme ehkäistä koirankakkaongelmaa viemällä pussiautomaatteja lenkkipolkujen ja kävelyteiden varsille - monin paikoin näin on ja se lisää kaikkien viihtyisyyttä. Samalla on hyvä huolehtia, että roskiksia löytyy riittävästi. On myös hyvä, jos lenkkipoluilla löytyy sen verran tilaa, että koira voi väistää vastaantulijaa. Ongelma on kuitenkin sen laatuinen, että kannustan kaikkia huolehtimaan lenkkipolkujen siisteydestä ja viihtyisyydestä omalta osaltaan ja ilmoittamaan jos havaitsee myrkkysyöttejä. Kaikkien näiden suoraan sanottuna sairaiden myrkynlevittäjien pään sisälle emme voi mennä, mutta valistusta pitää tehdä siitä huolimatta. Myrkkysyötit ei ole mikään ratkaisu, ne eivät kuulu lenkkipolkujen varteen eikä oikeastaan minnekään. Pahinta on, että sen myrkkysyötin voi ihan yhtä hyvin syödä joku villieläin tai lapsi. Ei myrkkysyöttejä!

Kuopiossa on eläinystäviemme kohtuullisen hyvä olla, mutta korjattavaa löytyy. Taloudelliset kysymykset ovat yllättäen ne kaikkein tärkeimmät ja jos kaupunkimme budjetti sen vain sallii, voisimme suunnata muutaman euron eläimillekin. Uusia menetelmiä ja toimintatapoja näiden tilanteiden ratkaisemiseen kannattaa myös pohtia ja tässä kaupungin kannattaa varmasti tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Onko jokin sellainen asia, joka ei eläinystäviemme kannalta ole hyvin Kuopiossa ja johon mielestäsi pitäisi puuttua? Onko jotain, mitä eläinystävämme kaipaavat Kuopioon? Laita viestiä, vinkkaa tai nykäise hihasta- katsotaan mitä saadaan aikaan.

Vaalilupaukset: kova kolmikko

YLE:n vaalikoneessa kysyttiin ehdokkaan kolmea keskeisintä vaalilupausta. Oma vaaliteemojen pohtiminen ja työstäminen alkoi jo varhain kesällä 2016. Traktorin pukilla oli aikaa pohtia asioita, samalla Timo Soinin "Peruspomo"-äänikirjaa kuunnellen. Korvan taakse tarttui tiukasti Timon ajatelma: "Jos idea on hyvä, toimii vähän heikompikin kampanja". Osapuilleen noin se meni. Mielestäni se tarkoittaa sitä, että ehdokkaan arvomaailman ja siitä kumpuavien tavoitteiden, lupausten ja toiminnan tulee olla kestäviä, pohdittuja ja ehdokkaalle totta ja sellaisia, joiden eteen todella on valmis tekemään töitä. Useita tunteja ja päiviä menikin rattoisasti Kuopion asioita pohdiskellen.

Vaalilupaukseni pyörivät arvojeni ja tärkeiksi kokemien asioiden ympärillä. Itselle tärkeitä arvoja ovat kestävä kehitys, tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus, sivistys ja viisauden ja tiedon vaalinta, toisten ihmisten ja luonnon kunnioittaminen,ympäristön suojelu, elinkeinon ja yrittämisen vapaus ja mielipiteen ja uskonnon vapaus.

Näistä arvoista nousi kolme tärkeintä kuntavaalilupaustani:

1) Kestävät hankinnat sekä reilu ja toimiva kilpailutus

2) Yksinäisyyden, syrjäytymisen ja köyhyyden torjunta

3) Hyvät koulutus- ja työelämämahdollisuudet virkeässä kaupungissamme

Kestävät hankinnat sekä reilu ja toimiva kilpailutus kumpuaa omasta yrittäjä- ja tuottajataustasta. Mielestäni on kestämätöntä, jos teemme julkiset hankinnat vain yhden tekijän, hinnan, perusteella. Me vaadimme itseltämme ja omalta tuotannoltamme, oli kyseessä sitten vaikka elintarviketuotantoa tai vaatetuotanto, korkeita tuotanto-arvoja ja reilua toimintaa. Harmaata taloutta emme siedä, työntekijästä on pidettävä huolta ja toiminnan on oltava kestävällä pohjalla niin ympäristön, yhteiskunnan kuin talouden kannalta. On outoa, etteivät nämä arvot näy julkisissa hankinnoissamme. Valtuutettuna lupaan ajaa parempia hankinnan kriteereitä ja hankinnan laatua.

Reilulla ja toimivalla kilpailutuksella taataan, että hankinnat ovat kilpailukykyistä eikä kunnan talous mene kuralle. Reilu, avoin ja toimiva kilpailutus takaa kaikille tarjoajille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kilpailutukseen ja kehittää tuotantoaan. Hyvä veli-sopimuksia ei tarvita enää lisää. Suomessa on toteutettu jo monenlaisia hankkeita ja toimintaohjeita, joilla kunnissa saadaan tehtyä kestäviä hankintoja kuntataloutta rasittamatta, samalla uusia elinkeinon mahdollisuuksia luoden

Yksinäisyyden, syrjäytymisen, eriarvoisuuden ja köyhyyden torjunta ovat meidän aikamme Suomen tärkeimpiä tehtäviä. Syrjäytyminen, kuulumattomuuden tunne, yksinäisyys, toivottomuus, eriarvoisuus ja näköalattomuus ovat aikamme suuria murheita. Yhtä ainutta ratkaisua ei ole, vaan tarvitsemme uutteraa panostusta monella suunnalla. Meillä Kuopiossa nuorisotakuu on esimerkki toimivasta työkalusta. Näitä tarvitaan lisää ja ideoita otetaan vastaan. Eri tahojen yhteistyö on tärkeää.

Köyhyyden torjunta on tärkeässä roolissa yksinäisyyttä ja syrjäytymistä torjuessa. Matti kukkarossa ja nälkä vatsassa passivoi ja turruttaa. Kunta voi tehdä yllättävän paljon köyhyyden torjunnassa: edullinen asuntotuotanto, toimiva ja edullinen joukkoliikenne, ihmisarvoa kunnioittavat te-palvelut, palvelusetelit, auttavien yhteisöjen toiminnan tukeminen ja uusien työpaikkojen ja yritysmahdollisuuksien luominen. Palaan myöhemmin tässä blogissani tähän lupaukseen lähemmin.

Kolmas lupaukseni on hyvät koulutus- ja työelämämahdollisuudet virkeässä kaupungissamme. Tämäkin aihe on laaja ja linkittyy osin kahteen aiempaan lupaukseeni. Hyvät koulutusmahdollisuudet pitää sisällään toimivan peruskouluverkoston ja terveet koulut, korkealaatuisen toisen asteen koulutuksen, korkealaatuisen korkeakoulutuksen, työelämän ja oppilaitosten välisen hyvän yhteistyön ja eri oppilaitosten nykyistä laajemman yhteistyön. Hyvät työelämämahdollisuudet pitää sisällää yrittäjäystävällisen ilmapiirin, toimivat yrittäjä- ja työelämäpalvelut, toimivat liikenne-, joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet, toimivat verkkoyhteydet, hyvän yhteistyön oppilaitosten kanssa ja ylipäätään innovoivaan, uusia tuotteita ja palveluita tuottavaan ja toisaalta vanhoja elinkeinoja kehittävään yrityskulttuuriin. Virkeä kaupunki - meidän kaupunki - on turvallinen, syrjimätön ja ystävällinen, rikkaan ja laajan kulttuuritarjonnan omaava, hyvät harrastusmahdollisuudet tarjoava, ympäristöstään ja luonnostaan huolehtiva, hyvät urheilu- ja liikuntamahdollisuudet tarjoava Kallaveden kaupunki. Virkeä kaupunki on meidän Kuopio.

Muut vaalilupaukseni, joita löytyy mm. facebook-sivuiltani, pohjaavat hyvin pitkälti arvoihini ja noihin kolmeen isoon vaalilupaukseen. Joukkoon mahtuu isompia ja vähän pienempiäkin lupauksia. Yhtä kaikki, kaikki lupaukseni ovat minulle tärkeitä. Voi olla, että kaikkia lupauksiani en saa toteutettua. Aion kuitenkin totta vieköön yrittää, sen verran rakkaita ja tärkeitä lupaukseni minulle ovat. Meidän kaupunkimme on sen arvoinen. Teidän luottamuksenne on sen arvoinen

Yhdessä teemme kestävän kasvun Kuopion. Päätös on sinun

Simo Räty, kuntavaaliehdokas, Vihreät, ehdokasnumero 267