Paluu bloggerin pariin

Muutaman vuoden haahuilun jälkeen päädyin palaamaan poliittisen toimintani toitottamiseen tämän blogger-alustan kautta. Rinnalla kulkenee vähän aikaa myös puolueen tarjoamat verkkosivut, mutta aika- ja rahasyistä jutut ja muut tulevat tulemaan tulevaisuudessa tätä kautta. Lyhyemmät tuumailut ja jahkailut edelleen postauksina facebookissa tai vastaavissa ja pidemmät tekstit sitten tänne. 

Mitä kuuluu? Asennemaailmassa mielenterveysasioiden ympärillä on vielä tekemistä

On ok olla töissä, vaikka olisi flunssaa. Tätä ajatusta jatkamalla on helppoa olla töissä, vaikka väsymys haittaa selvää ajattelua, edes huonot vitsit eivät naurata ja tulevaisuus on harmaa. Yritä siinä sitten yrittää - yritykseksi se jääkin.

Keskusteluilmapiiri mielenterveysasioiden ympärillä on parantunut huikeasti viime vuosina. Moni uskaltaa jo sanoa, jos väsyttää, ahdistaa tai tuntuu muuten pahalta pään sisällä. Omaa mieltä rassaavista asioista uskalletaan puhua. Tämä on hyvä, mutta kuten monessa muussakin asiassa, sanoista tekoihin voi olla matkaa

Jo useamman vuoden ajan tapanani oli kysellä tutuilta - ja muiltakin - että miten he jaksavat. Osa saattoi sanoa, ettei välttämättä jaksa, mutta moni tuumasi että kyllähän tässä jaksaa. Kertoilin itsekin omasta jaksamisesta, tuumailin että välillä väsyttää ja että pitää muistaa levätä. Paha vain, että aivojeni päätöksiä tekevä osa ei näitä puheita ilmeisesti kuunnellut.

Lepokaudet jäivät yhä lyhyemmiksi. Päivätyöaikaa olin pyrkinyt aktiivisesti vähentämään, mutta pidemmät latausjaksot jäivät puuttumaan. Omaa mieltä rassaavista aisoista ei tullut puhuttua muille - tuumasin vain itsekseni, että itsehän nuo pitää hoitaa. Tuin mielelläni muita jaksamisen kanssa ja keskustelin asioista, mutta oman tilanteen saatoin jättää sanomatta. Tämä alkoi näkyä monessa asiassa - asioita jäi hoitamatta, suunnittelutyö jäi tekemättä. Rutiinit ja perushommat hoidin kohtuullisesti, mutta kasautuvat hommat alkoivat painaa. Ajoittain sorruin täysin typerään mikromanagerointiin työssä ja arjessa - fokus oli hukassa. Tunsin, ettei ollut kivaa - huomasin oman aggressiotason nousevan ja pientä ärtymystä alkoi olla vähän väliä.

Kuluneena keväänä havahduin tähän kunnolla ja päätin hakea apua mainion Voimaa arkeen II-hankkeen kautta. Melan myöntämän palvelusetelin avulla hankin keskusteluapua ja kävin päänsisäisiä asioita läpi. Lyhyt interventio auttoi mielestäni hyvin, se antoi työkaluja oman mielenmaiseman kartoitukseen.

Monissa selvityksissä on havaittu sama asia - lyhytkin apu auttaa, jos se tulee riittävän ajoissa. Tätä taustaa vasten varhaisen puuttumisen mallit ja juuri tämän hankkeen kaltaisen asiat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Riittävän tehokas varhaisessa vaiheessa annettu tuki toimii hyvin ja auttaa ennaltaehkäisemään tehokkaasti niitä ikäviä asioita, joita pitkittyneen mielenterveysongelman paheneminen aiheuttaa.

Mutta näistä varhaisen puuttumisen malleista ei saada kaikkea hyvää irti, jos mielenterveysongelmiin liittyvään asenneilmapiiriin ei puututa. Julkisesti onneksi uskalletaan puhua siitä, miten apua saa ja pitää hakea ja on ok puhua näistä asioista. Tämä ei kuitenkaan juuri auta, jos päänsisäisen ääni sanoo, ettei minun tarvitse hakea apua, tai etten saa hakea apua, tai että itse tästä pitää selvitä. Käsittääkseni juuri tätä tarkoitetaan sillä, kun puhutaan haitallisista roolimalleista - roolimalleja, jotka estävät hakemasta apua, kun sitä tarvitaan tai jotka vaativat toimimaan vastoin omaa terveyttä ja mielenterveyttä. Asiaa pohdittuani huomasin, että omalla kohdalla tällaiset haitalliset roolimalliajattelut saattoivat vaikuttaa siihen, etten ollut hakenut apua jo aikaisemmin. Rooli oli juuri se perinteinen - omat ongelmat pitää hoitaa itse, jos ei jaksa niin se on oma vika. Nyt onneksi osaan olla jo syyttelemättä itseäni, jos tuntuu etten jaksa - vaikka välillä se saattaakin vaatia jonkinlaista ajatuspainia.

Avun hakemisen tekninen kynnys on jo alentunut ja töitä tehdään, jotta se kynnys olisi vielä matalampi. Erilaiset varhaisen puuttumisen hankkeet ja mallit tekevät hyvää työtä avun nopean saannin helpottamiseksi. Tämän henkisen kynnyksen ja haitallisten roolimallien kanssa onkin vielä tekemistä.

Parasta jaksamista kaikille lukijoille ja hyvää maailman mielenterveyden päivää

Ja iso kiitos Niina Suorsan vetämälle, MTK-Pohjois-Savon Voimaa arkeen II-hankkeelle

- Simo

Luken Maaningan yksikön lakkauttaminen on typerää

Viikon aluksi sain lukea taas hyviä uutisia luonnovarakeskus (LUKE:n ) Maaningan yksikön tekemästä hyvästä tutkimustyöstä. Perttu Virkajärven ja kumppaneiden tekemä KiertoVesi-hanke oli selvittänyt maatalouden vesistöpäästöjä mm. erilaisilla valumakokeilla ja seurantadataa tutkimalla ja pystyi osoittamaan, että maataloudessa tehdyillä toimenpiteillä - mm. lannan kasvukauden aikaisella levityksellä ja lietelannan sijoittamisella - on todella voitu vähentää pellon ravinnesiirtymiä ja sitä kautta vesistöjen rehevöitymistä. Tehty tutkimus on ensiarvoisen tärkeää, kun maataloustukia ja ympäristöohjelmaa tulevaisuudessa pyritään muuttamaan ympäristön kannalta vielä parempaan suuntaan.

 https://yle.fi/uutiset/3-10963614
 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.509267

Luken Maaningan yksikkö on muutenkin tehnyt arvokasta työtä suomalaiselle maataloudelle. Erilainen nurmitutkimus on auttanut karjatilojen kustannusjahdissa, eläinten hyvinvointia koskeva tutkimus taas on auttanut navetoiden ja hoito- ja ruokintatoimenpiteiden kehittämisessä. Aika ajoin pidetyt avoimet ovet ovat tehneet tutkimustyötä tunnetuksi tuottajille. Maaningan yksikkö on tehnyt myös hyvää työtä oppilaitosten kanssa, tarjoten niin harjoittelupaikkoja kuin opinnäytetyön aiheita.

Kaikkea tätä taustaa vasten luonnonvarakeskuksen päätös lakkauttaa Maaningan yksikkö tuntuukin todella typerältä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.510199

Aikana, jolloin hyvin tuotetulle tiedolle maataloudessa on yhä huutavampi tarve, tällainen uutinen on lähinnä huono vitsi. KiertoVesi-hankkeen tekemä tutkimus osoitti, että alueen erityispiirteet huomioon ottavalle tutkimukselle on todella tarve. Tutkimusta tehdään toki muuallakin, mutta sen soveltaminen juuri meidän oloihimme on haastavaa. Maaningan yksikön keskeinen sijainta nauta- ja nurmi-Suomessa on ollut ensiarvoisen tärkeää ja on tuonut oleellista lisäarvoa sekä tutkimukselle että koko luonnonvarakeskukselle.

Lopuksi, tämä uutinen on vain jatkoa maatalouden koulutus-, tutkimus- ja kehitystyön rahoituksen ja sitä kautta arvostuksen alasajolle. Yliopistojen leikkaukset ovat sattuneet ehkä kipeiten maatalousopetukseen. Maakunnassamme on jo laitettu lappu monen maatalousoppilaitoksen luukulle. Korkeakoulut ovat yhä riippuvaisempia hankerahasta, kun muusta koulutusrahoituksesta on leikattu. Maaningan yksikön lakkautus on kuitenkin monella tavalla vielä häiritsevämpää - alueemme maataloutta ei enää koeta tutkimustyön arvoiseksi.

 https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.510216

Budjettiriihi meni jo ohi, mutta ehkä vielä voimme tehdä jotain maatalouden koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen arvon palautukselle. Aloitetaan siitä, että Luken Maaningan yksilön lakkautus perutaan

Poimintoja vaalikentiltä: ilmastonmuutoksen torjunnan sosiaalinen oikeudenmukaisuus

Tämän vuoden eduskuntavaalien tärkein ja puhutuin teema on ilmastonmuutos ja sen torjunta. Kriisitietoisuus on tavoittanut poliitikot, nyt tarvitaan vain tekoja puheiden jatkoksi. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta suurin osa ehdokkaista ottaa asian tosissaan. Tällä vaalikaudella meidän on vielä mahdollista tehdä tarvittavat korjausliikkeet hallitusti ja kaikki mukana pitäen.

Ilmastonmuutoksen torjunnan toimenpidevalikoima on laaja. Koska torjuntaa pitää tehdä käytännössä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, tulee sillä olemaan merkittäviä vaikutuksia jokaisen arkeen. Vaikka osa muutoksista on sekä arjen laatua parantavia että euroja säästäviä - energiatehokkuus pienentää energialaskua, paremmat joukkoliikenneyhteydet pienentävät matkalaskuja, kestävämmät tuotteet tarkoittavat pienempiä kauppalaskuja - on osa muutoksista sellaisia, jotka tuntuvat lompakossa kielteisellä tavalla.

Syy tähän on erittäin todennäköinen erityyppisten kulutusverojen nosto. Kulutusveroilla on mahdollista ohjata kulutusta kestävämpään suuntaan - joko vähentää kulutusta tai ohjata valitsemaan ympäristön kannalta parempi korvaava tuote. Kulutusverojen nosto tulee tuntumaan etenkin vähävaraisten kukkarossa. Tämä johtuu siitä, että vähävaraisilla ei ole samoja vaihtoehtoja valittavissa kuin hyvätuloisilla. Aikaisemmin ympäristön kannalta paremmat tuotteet ovat voineet jäädä ostamatta niiden kalliimman hinnan vuoksi. Jos tulevaisuudessa esimerkiksi jauhelihan hintaa nostetaan kulutusverojen kautta, ruokakorin hinta nousee väkisin. Tämä on sitä näkyvämpää, mitä välttämättömästä hyödykkeestä on kyse - oli kyseessä sitten jauheliha tai bensiini. Haasteita aiheuttaa myös se, jos tilalle ei ole korvaavaa, yhtä edullista tuotetta - iso syy siihen, miksi valinta on useammin jauheliha kuin nyhtökaura on se, että nyhtökauran kilohinta on merkittävästi suurempi kuin jauhelihan. Ilmastonmuutoksen torjunta tuntuu kovin valjulta, jos lapset ovat vieressä nälissään tai auto jättää tien päälle tyhjän tankin vuoksi loskaisena syyspäivänä.

Jos tätä ei huomioida jo kulutusveroja suunnitellessa, on meillä edessä keltaliivien kapina kuten Ranskassa. Miten tämä sitten vältetään? Keinoja on onneksi. Voidaan kompensoida nostot vaikka sosiaaliturvan tasoa nostamalla, alentamalla kestävämpien tuotteiden verokantoja, kohdistamalla innovointirahoja uusien, kestävien tuotteiden tuotekehitykseen, tarjoamalla erilaisia hankintatukia esimerkiksi sähköauton ostoon. Keinoja on, monessa niistä on hyvät ja huonot puolensa. Uskon, että hyvällä selvitystyöllä eri tahoja kuunnellen on mahdollista löytää tähänkin ongelmaan paras - tai ainakin vähiten huono ratkaisu.

Kävimme asiasta hyvän ajatustenvaihdon perussuomalaisten ehdokkaan Henri Uljosen kanssa agrologiopiskelijoiden vaalitentissä. Olimme molemmat samaa mieltä siitä, että köyhien kukkaroa ei pidä enempää rasittaa. Ruoka ja muut välttämättömyydet ovat sellaisia, joiden hallinnollisissa hinnannostoissa tulee huomioida etenkin yhteiskunnan heikko-osaiset. Vain siten saamme luotua sellaiset kulutusverot, jotka saavat kaikkien hyväksynnän ja jotka ovat sosiaalisesti oikeudenmukaisia.

Loppuhuomautus: yksi syy kulutusverojen nostolle tulee olemaan tuloverojen lasku. Suurin osa ehdokkaista ja puolueista haluaa laskea tuloveroja, jotta työn teko olisi nykyistä kannattavampaa. Tuloverojen laskusta syntyvää tulovajetta paikkaamaan tarvitaan alussa jotain muuta - toivottu työvaikutus tulee vasta viiveellä ja viime kausilta meillä on kokemusta siitä, miten käy jos kakun syö ennen kuin sen on leiponut.

Kiitos 9.4.2017

Kiitos kaikille äänestäjilleni ja myös muille äänestäjille! Kiitos kaikille vaalityössä tukeneille, kiitos äänestäjille, kiitos tukijoille, kannustajille ja epäilijöillekin!

Vihreät saivat sekä valtakunnallisesti että myös meillä Kuopiossa varsin messevän äänimäärän. Uusia valtuutettuja Kuopion vihreisiin tuli peräti kolme kappaletta. Valitut ja varat tekivät aivan huikeat kampanjat, joista aion ottaa itse oppia tulevia vaalikoitoksia ajatellen. Yleensä ottaen kaikki ehdokkaamme tekivät mahtavan työn ja palkkio oli sen mukainen. Kiitos vaalityön tekijöille!

Politiikan sävy voi - ja pitääkin - muuttua, myös meillä Kuopiossa. Kaikkien uusien päättäjien tulee ruveta tekemään yhdessä tuumin töitä entistä paremman, kestävämmän, humaanimman ja kasvavan Kuopion puolesta. Turhia vastakkainasetteluja tulee välttää. Samassa Kuopiossa me kaikki kuopiolaiset ollaan.

Oma äänisaaliini oli kohtuullinen 87. Pudotusta edellisistä vaaleista oli jonkin verran, mikä oli odotettavissa. En ole erityisen katkera tästä. Syyt äänimäärän pudotukseen omalla kohdalla oli puolueen vaihto ja jalkatyön jääminen turhan vähälle kampanjassa. Ajankohta oli itselleni ankara, tilalla oli kiiresesonki ja muutama henkilökohtainenkin asia oli. Jotain uuttakin tottakai tuli, kuten konkreettisena tämä blogi ja opin tässä timmellyksessä myös publisherin käyttöä. Tulos oli siis kohtuullisen hyvä olosuhteisiin nähden, saa sitten nähdä tuoko paikkaneuvottelut mitään omalle kohdalle.

Jatkan tämän blogin pitämistä myös tulevaisuudessa. Otsikko saattaa muuttua, ehdotuksia otetaan vastaan. Aion jatkaa oman, mutta myös muun yhteiskunnallisen ja poliittisen elämän ruodintaa ja pohdiskelua. Pyrin mahdollisimman laajakatseiseen tarkasteluun, mutta varaan oikeuden käyttää eri värisiä silmälaseja, jos siltä näyttää.

Kiitos vielä kerran kaikille ja hyvää kevään jatkoa!

Kestävän kasvun Kuopio

Vaalisloganini näissä kuntavaaleissa on kestävän kasvun Kuopio. Se tiivistää mielestäni hyvin kärkiteemani, tavoitteeni tulevalle kaudelle ja näkemykseni siitä, miten Kuopiosta tehdään vielä parempi.

Kestävyys syntyy monesta tekijästä. Jokaiselle kuopiolaiselle ja Kuopioon tulevalle tulee antaa mahdollisuus menestyä ja pärjätä täällä. Ketään ei jätetä yksin. Kestävä Kuopio on yhdenvertainen, syrjimätön ja avoin.

Kestävyys syntyy siitä, että pidämme huolta yhteisestä luonnostamme ja ympäristöstämme - se on lainassa lapsiltamme. Suuria hankkeita suunnitellessa tulee huomioida ympäristöarvot ja pyrkiä parhaan taidon mukaan välttämään niiden pilaaminen. Kannustetaan kaupungin eri toimijoita, julkisia toimijoita ja yrityksiä toimimaan vastuullisesti parasta mahdollista tietoa käyttäen.

Kestävyys syntyy siitä, että huolehdimme lapsistamme ja vanhuksista. Huolehditaan varhaiskasvatuksen laadusta, hyvistä kouluista, vanhustenhoivasta- ja palveluista. Ei enää homekouluja, ei enää nälkäisiä tai huonosti hoidettuja vanhuksia.

Kestävyys syntyy kaupungin jokapäiväisistä valinnoista. Valitaan julkisiin keittiöihimme kestävästi tuotettua kotimaista ruokaa. Käytetään reilun kaupan-, joutsenlippu-, avainlippu-, ja sirkkalehtituotteita. Ne kestävät tarkkailun. Lisätään luomun ja lähiruoan käyttöä sekä sesonkiruoan käyttöä.

Kasvu syntyy kaupungista ja maaseudulta. Jos haluamme pitää kaupungin talouden hyvällä kurssilla, tarvitsemme kasvua. Tulevalle kaudelle tulee pohtia tarkkaan kasvun kärjet ja laittaa erityishuomiota niihin. Tämä tulee tehdä yhdessä elinkeinoelämän, opetuksen ja yritysten kanssa.

Kasvua ei synny ilman yrityksiä. Huolehditaan hyvästä ilmapiiristä, kehitetään yhden luukun yrityspalveluita, sujuvoitetaan lupa- ja tonttimenetelmiä, kannustetaan yrittäjyyteen niin kaupungissa kuin maaseudulla, kehitetään opetuksen ja yritysmaailman yhteistoimintaa ja kannustetaan yrityksiä tehokkaaseen t&k-toimintaan ja innovaatioiden kehittämiseen.

Kasvua varten tarvitsemme toimivan kaupunkirakenteen ja sujuvan liikenteen. Kehitetään ruutukaava-aluetta, parannetaan pyörällä liikkumisen mahdollisuuksia, kehitetään joukkoliikennettä ja lähdetään rohkeasti mukaan kokeilemaan uusia liikkumisen muotoja. Laitetaan erityishuomio keskustan yritystoiminnan elpymiseen ja keskustan kauppa-alueen kehittämiseen.

Kasvu tarvitsee tuekseen virkeän kulttuurielämän ja terveen Kuopion. Annetaan arvo kaupunkimme monelle kulttuuriaarteelle ja uusien tuulien luojille. Kannustetaan liikkuvaan elämäntapaan, pidetään huolta harrastusmahdollisuuksista ja huomioidaan mahdollisuuksia mukaan toki huippu-urheilumme.

Yhdessä teemme kestävän kasvun Kuopion. Päätös on sinun

Simo Räty, vihreiden kuntavaaliehdokas, numero 267, Kuopio

Syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjunta Kuopiossa (7.4.2017)

Yksi tärkeimmistä vaaliteemoistani on syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjunta. Harmillisesti, ehdin avaamaan tätä teemaa vasta nyt, aivan äänestyspäivän kynnyksellä. Palaan tähän teemaan varmasti vaalien jälkeen, mutta avaan joitakin avainkohtia tässä ja nyt.

Jari Sarasvuo tiivisti syrjäytymisen kauheaksi sielun syöväksi, joka vie kyvyn toimia ja tahdon toivoa. Karmea olotila, jossa ihminen kokee, ettei hänellä ole paikkaa tässä yhteisessä tarinassamme. Moni ansioitunut tutkija, kuten hyvinvointitutkija Juho Saari ja köyhyystutkija Maria Ohisalo, on ansiokkaasti avannut syrjäytymistä, mitä se tarkoittaa ja mikä sitä aiheuttaa ja miten sitä pitää ehkäistä ja torjua. Minulla ei riitä taito avata syrjäytymistä heidän tavoin, joten tyydyn Jarin mainioon tiivistykseen. Syrjäytymiseen liittyviä asioita ovat voimakas irtautuminen yhteiskunnasta ja sen rakenteista, työ- ja opiskelumaailman ulkopuolelle jäämistä, päämäärättömyys, tulevaisuudenuskon menettäminen, yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle jääminen, väliinputoaminen. Syrjäytymiseen voi liittyä myös asunnottomuutta, yksinäisyyttä, köyhyyttä, työttömyyttä, opiskelupaikkaa vaille jääminen, päihteiden väärinkäyttöä, sairastelua tai mielen sairauksia.

Miten voimme ehkäistä syrjäytymistä? Yhtä ainoaa työkalua ei ole, vaan tarvitaan koko paletti ja monen eri sektorin yhteistoimintaa. Lähtökohtana tulisi olla, että yhteiskunnan tarjoamat palvelut ovat helposti kaikkien saatavilla. Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla riittävästi terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja oppilaanohjaajia. Sote-muutos toivon mukaan tuo sosiaali- ja terveyspalvelut paremmin kaikkien saataville, erityisesti nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta on parannettava. Opiskelumahdollisuuksista pitää pitää huolta - toimiva ammattikoulu, lukio, ammattikorkeakoulu ja yliopisto. Maksuton koulutus ja riittävä opiskelun tuki on tärkeää. Opiskelua tukevat palvelut - asunnot ja liikkuminen - tulee rakentaa siten, että niitä on riittävästi saatavilla, ne ovat helposti saavutettavissa ja ne ovat hinnaltaan kohtuulliset.

Työelämä on rajussa muutoksessa ja työttömyyden uhka totta monelle. Kunnan tulee huolehtia virkeästä elinkeinoelämästä, joka luo työpaikkoja ja toimeliaisuutta. Hyvät ja toimivat työnvälityspalvelut ja niitä tukevat toiminnot, kuten työnohjauspalvelut, ovat tärkeitä. Mahdollisen työttömyyden varalta pitää olla saatavilla erilaisia tukitoimia, ei pelkästään työttömyystukea. Toimivat liikenneyhteydet mahdollistavat työn hakemisen pidemmän matkan päästä.

Kunnan asuntopolitiikan tulee olla sellaista, että asuntoja on saatavilla, että on erilaisia asuntoja- ja asumismuotoja, että asuntojen hinnat ovat maltilliset ja että asuntoalueet ovat hyvien liikenneyhteyksien varassa. Ghettoutumista ja sosiaalisesti eriyttävää asuntopolitiikkaa ei tule harrastaa - mitä ei onneksi meillä ole tapahtunutkaan.

Päihdehuoltoon tulee kiinnittää enemmän huomiota meillä Kuopiossa. Viime vuonna asunnottomien yössä kyselin, millainen on Kuopiolainen asunnoton ja vastaus oli, että yleensä keski-ikäinen alkoholisoitunut mies. Jo tästä näkökulmasta päihdehuoltoon pitää kiinnittää enemmän huomiota. Tässä tulee tehdä hyvää yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Ongelmaan pitää pureutua voimakkaammin jo ennen kuin mopo karkaa käsistä. Syyllistämistä emme tarvitse, vaan tukea kohtuukäyttöön tai raittiuteen. Iso rooli on myös koulu- ja oppilaitosterveydenhuollolla ja työpaikkojen työterveyshuollolla. Alkoholismin ja päihteiden väärinkäytön ympärille rakentunut hiljaisuus pitää purkaa.

Myös yhteiskunnan muut palvelut, kuten kirjastopalvelut, museot, liikuntamahdollisuudet,ja muut harrastus- ja sivistysmahdollisuudet pitää olla kohtuullisen hyvin saavutettavissa ja saatavilla. Myös järjestöjen, kolmannen sektorin ja yksityissektorin tarjoamat harrastus- ja sivistysmahdollisuudet tulee olla kohtuullisen hyvin kaikkien saatavilla. Yhdistysten ja järjestöjen toimintaa voidaan tukea myös muuten kuin rahallisesti, esimerkiksi tarjoamalla kaupungin tiloja käyttöön.

Tehdään töitä esteettömyyden edistämiseksi. Parannetaan palvelujen saavutettavuutta ja huomioidaan erityistarpeet. Huomioidaan myös maahanmuuttajat, jotteivat he jää yksin erilleen yhteiskunnastamme - pidetään huolta hyvästä kotouttamisesta.

Kuopio on viime vuosina laajentunut. Syrjäseuduilla asuvat voivat kokea yksin jäämistä ja palvelujen karkaamista ja tästä syntyvää syrjäytymisen tunnetta. Pidetään palvelut kaikkien saatavilla kehittämällä sähköisiä toimintatapoja. Kylien, seurojen ja yhdistysten rooli syrjäalueilla on merkittävä. Pidetään huolta virkeästä maaseudusta ja elinvoimaisista kylistä.

Köyhyyden torjunta ja vähävaraisten tukeminen linkittyy myös syrjäytymisen torjuntaan. Tuetaan hävikkiruoan jakelupisteitä ja tarjotaan edullisempia ruoka-annoksia julkisissa keittiöissä. Tuetaan vähävaraisten asuntotoimea, mahdollistetaan erilaisten palvelusetelien käyttöä ja pyritään maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Pidetään julkiset palvelut mahdollisimman edullisina ja huomioidaan muutenkin päätöksenteossa köyhät ja vähävaraiset.

Yksinäisyyden torjuntaan liittyviä asioita on aikaisemmissa kappaleissa tullut hyvin esille. Mahdollistetaan monipuoliset harrastus- ja toimintamahdollisuudet. Pidetään huolta toimivista liikenneyhteyksistä. Tuetaan yhteisöllisyyttä ja osallistavaa toimintaa.

Syrjäytymisen, yksinäisyyden ja köyhyyden torjuntaan tulee tarttua nykyistä voimakkaammin. Tarvitsemme lisää tutkimusta näiden ympäriltä myös meillä Kuopiossa ja tutkimukseen pohjautuvia korjaustoimenpiteitä. Ideologiset silmälasit tulee riisua. Syrjäytyminen, yksinäisyys ja köyhyys ei ole yksilön oma vika, jos yhteiskunta ei ole huolehtinut velvoitteistaan. Tässä blogissa olen tuonut esille joitain asioita, miten asianlaitaa voidaan korjata, mutta missään nimessä tässä ei ole kaikki. Paljon ajatuksia ja ideoita on, joilla asiaa voidaan parantaa. Jos sinulla on jotain ajatuksia asian tiimoilta, laita viestiä

Yhdessä rakennamme Kuopiosta kaupungin, jossa jokaisella on paikkansa eikä kukaan jää yksin. Kyseessä on arvovalinta.